Digitaidot ovat nykyarjen välttämätön perusta

Nykyisin edellytetään paljon erilaisia taitoja, jotka kytkeytyvät digitaalisuuteen. Ne ovat edellytys sille, että pärjää digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Näistä esimerkkinä työnhaku, omaan asuntoon muuttaminen, pankkiasioiden hoitaminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö sekä tukiviidakossa luoviminen. Kaikki nuoret eivät näitä digitaitoja hallitse. Esimerkiksi hakemusten tekeminen tai liitetiedostojen lisääminen voi olla osalle nuorista vaikeaa, jos niitä ei ole aiemmin tehnyt. Voi myös olla, ettei palveluita välttämättä edes löydetä tai ne eivät ole saavutettavia ja selkeitä.

Kaikille tulisi olla selvää, että myös lapset ja nuoret, jotka ovat syntyneet digitaalisen median aikakaudelle tarvitsevat tukea digitaitojen oppimisessa. Valitettavasti myytti ”diginatiiveista” elää edelleen joidenkin ajatuksissa, vaikka syntyminen digitaalisen median aikakaudella ei tarkoita mediaan liittyvien taitojen automaattista oppimista. Nuorten digitaidot -kartoituksessa (2021) nuoret itse nostivat tärkeiksi taidoiksi medialukutaidon ja lähdekriittisyyden. Tämän lisäksi he nostivat esiin kyberturvallisuuden, kyvyn toimia digitaalisissa ympäristöissä sekä viestintä- ja kielitaidot.  

Tulee huomioida se, että nuori ei välttämättä löydä oikean ja luotettavan tiedon lähteen äärelle, vaikka tiedonhaku itsessään olisi ”helppoa ja nopeaa”. Tietotulvan edessä voi olla vaikea tunnistaa ja erottaa luotettava lähde epäluotettavasta. Saati sitten arvioida tekoälyn tuottaman tekstin (esim. ChatGPT) luotettavuutta ja oikeellisuutta. Nuorten kriittisessä medialukutaidossa ja kyvyissä arvioida tiedon luettavuutta on parantamisen varaa.

Digitaidot nuorten tieto- ja neuvontatyön ytimessä

Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin julkaisemassa tietosynteesissä (Diginatiiveja ei ole, 2021) tuodaan esiin, ettei digi- ja mediataidoiltaan yhtenäistä sukupolvea ole, vaan nuoret jakautuvat erilaisiin ryhmiin osin tuen, lähipiirin ja oman kiinnostuksensa perusteella. Osalla nuorista on hyvä tukiverkosto ja he saavat tukea kotoa tai muualta lähipiiristä siihen, miten toimia heille vieraammissa toimintaympäristöissä (esim. Kelan palvelut). Jos tarvittavia digitaitoja ei ole, puuttuu keskeisiä taitoja selvitä arjessa, eikä ole samalla tavalla osallisena yhteiskunnassa. Jos nuori ei saa tukea taitojen oppimiseen omalta lähipiiriltään, koulujen ja nuorisotyön merkitys korostuu.  

Nuorten tieto- ja neuvontatyössä nuoria tuetaan usein elämän käännekohdissa, muutoksissa ja siirtymissä, kuten itsenäistymisvaiheessa. Näissä tilanteissa tuen tarve korostuu. Erityisen tärkeää olisi myös löytää ne nuoret, jotka tarvitsevat tukea ja ovat riskissä jäädä syrjään yhteiskunnasta.  

Nuorten tieto- ja neuvontatyön fokuksessa on tieto, ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää sitä. Lisäksi työmuodon ytimessä on media- ja informaatiolukutaidon ja mediakriittisyyden vahvistaminen. Työmuotoa tarvitaan, eikä sen merkitys ole vähentynyt, päinvastoin. Tässä ja tulevassa ajassa meitä haastavat muun muassa mis-, dis-, ja malinformaatio, tekstiä tuottavat chatbotit, sekä tekoälyllä luodun videon, äänen ja/tai kuvan manipulointi. Eikä tule unohtaa muita digitaaliseen mediaan liittyviä riskejä, kuten kiusaamista, häirintää ja ahdistelua, mikä on valitettavan yleistä. Kaikessa tässä nuoret tarvitsevat tukea, opastusta ja ohjausta.

Lue lisää:

Ilmiökartta: Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Diginatiiveja ei ole. (2021) Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi. Lataa Ilmiökartta-julkaisu PDF-muodossa tästä!

Nuorten digtaidot kartoitus 2021. Diginatiivimyyttiä murtamassa - Myös nuoret kaipaavat digitukea. Digi- ja väestötietovirasto. Lataa kartoitus PDF-muodossa tästä!