Työskenteletkö nuorten kanssa? Olet siis mediakasvattaja!

Digitaaliset teknologiat ja mediaympäristöt ovat tärkeä osa nuorten ja meidän jokaisen arkea. Ne ovat osa ystävyyssuhteita, harrastamista ja tiedon saamista sekä tärkeitä oman ajattelun ja luovuuden kanavia. Uskallan väittää, että edellä mainitut tilanteet ovat nuorten kanssa työskenteleville varsin tuttuja. Kaikissa niissä ollaan mediakasvatuksen ytimessä.

Mediakasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia toimia, vaikuttaa ja voida hyvin mediantäyteisessä yhteiskunnassa ja arjessa. Tämä edellyttää monipuolisesti erilaisia mediataitoja, kuten mediasisältöjen tuottamisen ja tulkinnan taitoja, tiedonhakutaitoja, vuorovaikutustaitoja, medialaitteiden käyttötaitoja sekä elämänhallinnan ja hyvinvoinnin taitoja. Vahvat mediataidot tukevat nuoren autonomiaa ja osallisuuden kokemusta sekä vahvistavat demokratiaa. Mediataitoja kutsutaankin usein tämän päivän kansalaistaidoiksi.

Mediakasvatusseura on nuorisoalan järjestö ja mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö, joka tukee nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia mediakasvatustyössä. Järjestö tarjoaa tietoa, tukea ja materiaaleja, jotta ammattilaisilla olisi valmiuksia tukea nuorten tasapainoista, turvallista ja hyvinvointia vaalivaa media-arkea.

Tässä puheenvuorossa esittelemme muutamia ajankohtaisia mediakasvatuksen teemoja nuorten media-arjen näkökulmasta ja annamme vinkkejä niiden käsittelyyn. Kaikki Mediakasvatusseuran materiaalit ovat maksuttomia ja löytyvät digitaalisina verkkosivuilta mediakasvatus.fi/materiaalit.

Valmiuksia luotettavan tiedon arviointiin

Elämme informaation täyttämässä arjessa, jossa huomiostamme taistellaan jatkuvasti. Tässä ajassa korostuu taito arvioida ja tunnistaa luotettava ja oleellinen tieto, mikä edellyttää tietoista pysähtymistä mediasisältöjen äärelle. 

Mediasisältöjen luotettavuutta voi lähteä arvioimaan nuorten kanssa erilaisten kysymysten kautta: mitä tahoa sisällöntuottaja edustaa, mitkä ovat sen motiivit tai missä ja milloin sisältö on julkaistu. Lisää hyviä kysymyksiä verkkosisältöjen luotettavaan arviointiin löytyy Työkalu verkkosisältöjen kriittiseen arviointiin -materiaalista.

Tämän lisäksi on tärkeää suunnata kriittinen katse myös itseensä ja pohtia minkälaisten lasien läpi itse tarkastelee maailmaa ja erilaisia mediasisältöjä. Miten oma tausta, kokemukset, odotukset ja ennakkokäsitykset voivat vaikuttaa tulkintojen tekemiseen? Entä tiesitkö, että on olemassa joukko psykologisia mekanismeja, jotka saattavat johdatella ajattelua harhaan. Välineitä näihin pohdintoihin antavat Tutkimusmatka median representaatioihin -materiaali sekä Kongnitiivisia vinoumia esittelevä infograafi.

Keskustelua valeuutisista ja oikean tiedon tunnistamisesta voi käydä myös Caawinaad -materiaalin avulla. Materiaali sisältää mm. suositut keskustelukortit, joissa esitellään väittämiä, kuten “Asenteesi, mielipiteesi ja elämänkatsomuksesi voivat vaikuttaa siihen, mitä ajattelet uutisesta.”. Väittämät kannustavat keskusteluun harhaanjohtavan tiedon motiiveista ja luotettavien tietolähteiden tunnuspiirteistä.

Tukea digihyvinvointiin ja tasapainoiseen media-arkeen

Digitaalisten laitteiden ollessa suuressa osassa arkea on niillä yhteyksiä myös hyvinvointiin, niin hyvässä kuin pahassakin. Milloin digitaaliset teknologiat vahvistavat tärkeitä ihmissuhteita? Entä milloin ne häiritsevät niitä? Millainen median käyttö tukee hyvinvointia ja millaiset mediasisällöt kuormittavat?

Yhtä oikeaa reseptiä hyvinvointia tukevaan median käyttöön ei ole. Se, mikä tuo hyvinvointia kenellekin, on aina yksilöllistä. Siksi jokaisen olisi tärkeää pohtia, mitä digihyvinvointi eli tasapainoinen ja hyvinvointia tukeva media-arki itselle tarkoittaa. Näihin pohdintoihin kannustavat Minun media-arkeni -materiaali ja Opas tasapainoiseen media-arkeen. Median ja hyvinvoinnin yhteyksiä voi pohtia myös esimerkiksi mielen hyvinvoinnin ja aivojen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kansalaisuuteen kasvetaan median keskellä ja sen kautta

On tärkeää, että emme näe nuoria vain median passiivisina kuluttajia ja vaikuttamisen kohteina, joita tulee suojella, vaan aktiivisina median käyttäjinä, tuottajina ja hyödyntäjinä. Nuorilla on oikeus vaikuttaa siihen, miltä oma media-arki näyttää ja tulla kuulluksi myös digitaalisessa yhteiskunnassa.

Nuoret kasvavat aktiivisiksi ja ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi median keskellä ja sen kautta. Siksi nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat avainasemassa auttaessaan nuoria käyttämään ääntään ja tekemään tietoisia valintoja media-arjessa. Vinkkejä nuorten mediataitojen ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseen löytyy myös Mediataidot ja aktiivinen kansalaisuus -oppaasta.

Toivottavasti materiaalivinkit vievät voimaannuttaviin mediakasvatuksellisiin keskusteluihin nuorten kanssa!