Nuorten tiedon ja ohjauksen saannin oikeus varmistetaan yhteisillä linjauksilla

Nostamme esiin kuusi toimintatapasuositusta, joiden avulla voidaan varmistaa kaikille nuorille yhdenvertaisempia ja laadukkaita nuorten tieto- ja neuvontapalveluja, jotta nuorilla olisi saavutettavaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikkialla Suomessa.​

Suositukset on tuotettu yhteistyössä nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevien toimijoiden kanssa.

Suosituksia nuorten tieto- ja neuvontatyön edistämiseksi 

• Käyttäjäkokemuksen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ​
• Universaaliuden periaate nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen järjestämisessä​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyön käsitteiden vakiinnuttaminen​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyön merkitys näkyväksi nuorisotyön ja -politiikan linjauksissa  
• Nuorisotyöllisten nuorten tieto- ja neuvontatyön rakenteellinen selkeytys suhteessa muihin nuorille suunnattuihin tieto-neuvonta- ja ohjauspalveluihin​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämistyön kansalliset painopisteet ja rahoitus kehittämiselle​ 

1. Käyttäjäkokemuksen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ​

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatu varmistetaan siten, että palvelut suunnitellaan nuorten tiedon tarpeisiin perustuen. On tärkeää osallistaa nuoret mukaan palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun, jotta käyttäjä- ja asiakaskokemukset tulevat laajalti ymmärretyksi ja hyödynnetyksi. ​Palvelumuotoilu osana kehittämistä mahdollistaa nuorten näkökulman ja heidän käyttäjäkokemustensa aidon huomioimisen palveluiden suunnittelu- ja kehittämisprosessissa. Palvelumuotoilu mahdollistaa laadukkaan palvelun toteuttamisen sekä varmistaa palvelun kohdentumisen nuorten tarpeisiin ja heidän asiointitavoilleen soveltuvan palvelun.​

Palveluiden kehittämisessä käyttäjäkokemusten rinnalla hyödynnetään myös vertaisoppimiseen perustuvaa toimintaa. ​Käyttäjäkokemusten ja vertaistoiminnan hyödyntäminen osana palveluiden kehittämistä vastaa nuorten todelliseen tarpeeseen ja oikeuteen osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa.​

2. Universaaliuden periaate nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen järjestämisessä

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden järjestämisessä on huolehdittava, että palvelut ovat universaaleja palveluita: palveluiden tulee olla kohdennettu kaikille nuorille, kaikkia nuoria koskevia eikä nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarjontaa kohdenneta vain nuorille, joista on herännyt huoli tai joilla on selkeä tuen tarve. ​Universaalien palveluiden lisäksi on taattava, että nuorille tarjotaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta yleisluontoisesti kaikista elämän aihepiireistä.  

On huolehdittava, että tarjottava tieto, neuvonta ja ohjaus eivät rajoitu pelkästään tiettyihin teemoihin.​ Kyseisiä palveluita on kehitettävä siten, että palvelut kattavat kaikki aihepiirit ja palveluissa on osaamista ja tarvittavat resurssit tarjota tietoa, neuvontaa ja ohjausta näiden periaatteiden mukaisesti. ​Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi palveluita on tuotettava monikanavaisesti mahdollistaen nuorille palvelut niin fyysisissä palvelupisteissä kuin niitä tukevissa digitaalisissa kanavissa sekä huomioiden myös jalkautuvat palvelut. ​

3. Nuorten tieto- ja neuvontatyön käsitteiden vakiinnuttaminen​

Nuorten tieto- ja neuvontatyön käsitteiden jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen on ollut ajan saatossa merkityksellistä työn sanoittamisen ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Tästä huolimatta on edelleen tärkeää tarkentaa, milloin puhutaan nuorisotyöllisistä, ehkäisevistä palveluista ja mitä silloin tarkoitetaan tiedolla, neuvonnalla ja ohjauksella.

Yhteisesti jaetut ja sovitut käsitteet selkeyttävät nuorten tieto- ja neuvontatyön luonnetta ja tavoitteita ja vastaavat siten myös nuorten tieto- ja neuvontatyön profiilin vahvistamiseen.  

4. Nuorten tieto- ja neuvontatyön merkitys näkyväksi nuorisotyön ja -politiikan linjauksissa ​

Nuorisotyön ja –politiikan valtakunnallisia linjauksia laadittaessa on varmistettava, että nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyöllisenä työmuotona näkyy niissä muiden nuorisotyön työmuotojen rinnalla. Linjauksilla tulee tehdä raamit ja kannustimet nuorten tieto- ja neuvontatyön toteuttamiselle ja kehittämiselle kunnissa ja järjestöissä, myös valtakunnallisesti. Ilman kannanottamista, näkyväksi tekemistä nuorten tieto- ja neuvontatyö jää helposti toteutettavaksi kevein ratkaisuin tai ei ollenkaan. Rahoitus ohjaa usein nuorisotyön muotoja ja minne rahoitusta ei kohdennu valtakunnallisesti, sen kehittämistyö ja asema heikentyy. ​Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työmuotoa ei tarvittaisi.  

Nuorten tieto- ja neuvontatyö ja nuorten oikeus tietoon on tehtävä näkyväksi valtakunnallisissa nuorisopolitiikan linjauksissa, kuten VANUPOssa. Myös eurooppalaisia nuorisopolitiikan linjauksia on tehtävä tunnetuksi Suomessa työmuodon varmistamiseksi ja niitä on hyödynnettävä laadukkaan nuorten tieto- ja neuvontatyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.​ Jokaisella nuorella on oikeus laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen tietoon​. Muun muassa Euroopan nuorisostrategian 2019–2027 ja European Youth Goals -tavoitteiden mukaiset linjaukset tukevat sisällöillään nuorten tieto- ja neuvontatyön aseman ja laadun ylläpitämistä ja kehittämistä.​

5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön rakenteellinen selkeytys

Nuorisotyöllisten nuorten tieto- ja neuvontatyön toimintaympäristö tulee selkeyttää ja tarkastella sitä osana muuta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelukenttää. Kyseisten palveluiden tarjoajia on monia, eikä aina ole selvää, mihin tarpeeseen eri palvelut vastaavat ja mihin kohtaan palvelukenttää ne sijoittuvat.​ Valtakunnallinen kokonaiskuva puuttuu. 

Ymmärrystä nuorten tieto- ja neuvontatyön menetelmistä (tiedottaminen, neuvonta, ohjaus), toimintamuodoista ja kanavista (esimerkiksi vertaistoiminta, jalkautuminen ja sosiaalisen median kanavat) on varmistettava ja sitä on lisättävä. On huolehdittava, että toimijat ymmärtävät, milloin on kyse menetelmistä, milloin toimintamuodoista tai kanavista.​

Nuorten tieto- ja neuvontatyön toimintaympäristön selkeyttämiseksi tulee tehdä valtakunnallinen selvitys tai palvelukartta sektorirajat ylittävien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kartoittamiseksi. Tätä työtä osin jo toteutetaan valtakunnallisessa hankkeessa, mutta nuorisotyön palvelut tulisi saada vielä vahvemmin osaksi koko kuvaa. Kartoituksessa tulee osoittaa, mihin tarpeeseen, millä tavoitteilla ja minkälaisella palveluorganisaatiolla palvelua tarjotaan ja millaisia palveluita eri ikäryhmälle on tarjolla.​

6. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämistyön rahoituksen painopisteet

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämishankkeiden julkinen rahoitus on varmistettava ja rahoitukselle on määriteltävä kehittämisen painopisteet tietyin aikavälein. Painopisteet tulee määritellä toimijoiden yhteistyönä samalla aikajanalla valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman kanssa. ​Painopisteillä varmistetaan tuen kohdentaminen yhä vahvemmin tarveperustaisesti. ​Säännöllisin väliajoin tarkistetut, yhteistyössä arvioidut ja tarveperustaiseen harkintaan pohjautuvat painopisteet mahdollistavat rahoituksen kohdentamisen myös joustavammin alueiden erilaisiin tarpeisiin.

Millaista nuorten tieto- ja neuvontatyön on?​

• Nuorten tieto- ja neuvontatyö vahvistaa nuoren toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa.​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoitteena on turvallinen ja tasa-arvoinen tietomaisema kaikille.​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyö ei ole ongelmalähtöistä.​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaiset hallitsevat nuoren kohtaamisen taidot sekä media- ja informaatiolukutaidon.​
• Ammatillista nuorten tieto- ja neuvontatyötä voidaan toteuttaa päätoimisesti tai osana toimenkuvaa.​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyö ei ole paikka- tai henkilösidonnaista.​
• Nuorten tieto- ja neuvontatyö on yhdessä tietämistä.​

Ehdotus kansallisiksi nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoiksi

1. Nuorten tieto- ja neuvontatyö vahvistaa nuoren toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa. ​

Tieto on online-yhteiskunnassa kaikkien saatavilla, mutta tiedon kriittinen arvioiminen, oikean tiedon löytäminen ja tiedon tuottaminen ja levittäminen vaativat osaamista. ​

Nuorten tieto- ja neuvontatyössä painotetaan media- ja informaatiolukutaitoa, kriittistä ajattelua ja tuetaan nuorten mahdollisuuksia tuottaa ja levittää tietoa, jotka edesauttavat toimijuuden ja kansalaisuuden toteutumista. ​

2. Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoitteena on turvallinen ja tasa-arvoinen tietomaisema kaikille. ​

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on Eurooppalaisen nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestön (ERYICA) periaatteiden mukaan riippumatonta, saavutettavaa, kattavaa, tarveperustaista, vahvistavaa, osallistavaa, eettistä, ammatillista ja ennakoivaa. Lisäksi kulloisenkin Suomen hallitusohjelman mukaiset painotukset on huomioitava suuntaviivojen painopisteissä. ​

3. Nuorten tieto- ja neuvontatyö ei ole ongelmalähtöistä. ​

Nuori kohdataan kaikissa nuorten elämää koskevissa asioissa. Keskeisessä roolissa ovat kohtaamiset ammattilaisten ja nuorten välillä. Kohtaamiset perustuvat myönteiseen tunnistamiseen, vahvistavat nuoren itsetuntoa, oman osaamisen sanoittamisen taitoja ja uskoa omiin toimintamahdollisuuksiin.​ Työtä tehdään ehkäisevällä otteella.

4. Nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaiset hallitsevat nuoren kohtaamisen taidot sekä media- ja informaatiolukutaidon. ​

Ammatillinen osaaminen varmistetaan esimerkiksi koulutuksen ja säännöllisen, suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen keinoin. ​Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöillä on media- ja informaatiolukutaitoa, jotta he voivat toimia aktiivisesti ja ennakoivasti median ja tiedon kentällä varmistaen, että nuorille suunnattu tieto on laadukasta. Näin nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät pystyvät vahvistamaan nuorten media- ja informaatiolukutaitoa sekä ohjaamaan heitä toimimaan turvallisesti ja vastuullisesti.

5. Ammatillista nuorten tieto- ja neuvontatyötä voidaan toteuttaa päätoimisesti tai osana toimenkuvaa. ​

Kummassakin tapauksessa nuorten tieto- ja neuvontatyö kirjataan työtehtäviin. ​Työ on määriteltyä ja suunnitelmallista. Tehtävien määrittelyssä hyödynnetään eurooppalaista nuorisotiedottajan osaamiskuvausta, joka kuvaa osaamisen vähimmäisvaatimuksia, joita tarvitaan nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekeviltä, jotta heillä olisi tarvittava ammatillinen osaaminen laadukkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottamiseen. Se varmistaa myös nuorten tieto- ja neuvontatyön laatua.  

Ammatillinen osaaminen, kuten myönteinen tunnistaminen ja media- ja informaatiolukutaito ovat osa kohtaamisia nuorten ja ammattilaisten välillä palveluissa, joissa nuorten tieto- ja neuvontatyötä tehdään joko päätoimisesti tai osana toimenkuvaa.​

6. Nuorten tieto- ja neuvontatyö ei ole paikka- tai henkilösidonnaista. ​

Kun ammatillinen osaaminen toteutuu kohtaamisissa, ei ole merkitystä, tehdäänkö nuorten tieto- ja neuvontatyötä fyysisessä palvelussa, verkossa, digitaalisesti, itsenäisessä toimintapisteessä vai osana monialaisia palveluita.  ​

7. Nuorten tieto- ja neuvontatyö on yhdessä tietämistä. ​

Aikuisilla tai ammattilaisilla ei ole yksinoikeutta tietoon, vaan tieto syntyy vuorovaikutuksessa yhdessä nuoren kanssa. ​Nuori on aina tiedon tuottamisen toinen osapuoli. ​Nuorten tieto- ja neuvontatyössä vahvistetaan nuorten tiedon tuottamisen ja jakamisen taitoja.  

Lähteet:  

ERYICA 2018. Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaiset periaatteet: https://www.eryica.org/charter   

Malm, Karla 2019. Tietotulvan hallinnan ammattilaiset: Nuorten tieto- ja neuvontatyö 2020-luvulla. Koordinaatti: https://drive.google.com/file/d/1D5RLRRGtSt516K2Fc5HJWT-vG9XCyCFH/view   

Anttila, Kristiina; Fedotoff, Jaana; Pietilä, Mika 2019. Nuorisotyölliset nuorten tieto- ja neuvontapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä – Selvitys nuorten tieto- ja neuvontapalveluista 2018–2019: https://drive.google.com/file/d/1Qjft4g7FUJlLpwmNRKVL6a5E8ioyl9pg/view 

YouthInfoComp – Nuorisotiedottajan osaamiskuvaus: https://www.eryica.org/news/youthinfocomp