Nuoret digitaalisina vaikuttajina: näin tuemme heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa

Digitaalinen osallisuus on tärkeää nuorille itselleen heidän kasvussaan yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi, sillä se tukee heidän identiteettinsä, itsetuntonsa ja osaamisensa kehittymistä. Digitaalinen osallisuus on tärkeää myös laajemmin koko yhteiskunnalle, sillä se lisää ja yhdenvertaistaa nuorten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja vastuullisuutta ja näin edistää yhteiskunnallista vaikuttamista myös nuorten ikäryhmässä. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, jotka tarvitsevat digitaalisia taitoja ja mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.

Yhdenvertainen pääsy digitaalisiin välineisiin ja palveluihin

Jotta nuorten digitaalista osallisuutta voidaan edistää, tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin nuorille on taattava yhdenvertainen pääsy digitaalisiin laitteisiin, verkkoyhteyksiin ja sisältöihin. Myös oikea-aikainen ja luotettava tieto on osallisuuden edistämisessä keskeinen asia. Tämä edellyttää sitä, että nuorille tarjotaan riittävästi tietoa, opastusta, välineitä ja laitteita, ja myös sitä, että julkisissa tiloissa on saatavilla ilmaisia wifi-yhteyksiä.  Digitaalisten palvelujen ja alustojen tulee olla saavutettavia ja helppokäyttöisiä. On huolehdittava siitä, että digitaaliset välineet ja palvelut ovat turvallisia ja eettisiä, eivätkä loukkaa nuorten yksityisyyttä tai oikeuksia.

Mediakasvatus ja nuorten sisällöntuotanto osallisuuden edistäjänä

Nuorille on tarjottava laadukasta mediakasvatusta, joka vahvistaa heidän kriittistä medialukutaitoaan ja kykyään tuottaa omaa mediasisältöä. Mediakasvatuksen avulla nuoret oppivat tunnistamaan erilaisia mediatekstejä ja tietolähteitä ja niiden tarkoituksia, arvioimaan niiden luotettavuutta ja vaikutuksia sekä ilmaisemaan omia näkökulmiaan ja kokemuksiaan mediassa, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja digitaalisilla osallisuuden alustoilla. Mediakasvatus auttaa nuoria myös kehittämään digitaalisia taitoja, kuten tiedonhakua, ohjelmointia ja pelisuunnittelua. Mediakasvatuksen tulisi olla osa kaikkien nuorten koulutusta ja vapaa-ajan toimintaa. Nuorisotyöllä on tässä oma roolinsa.  

Digitaaliset osallistumisalustat

Nuorille on luotava innostavia ja turvallisia digitaalisia osallistumisalustoja, joissa he voivat ilmaista mielipiteitään, keskustella eri näkökulmista ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Näitä alustoja voivat olla esimerkiksi nuorisovaltuustot, nuorten äänestyspalvelut tai nuorten omat verkkoyhteisöt. Digitaaliset osallistumisalustat mahdollistavat sen, että nuoret voivat osallistua ajasta ja paikasta riippumatta, siellä missä he haluavat. Näin digitaalisilla osallistumisalustoilla on mahdollisuus tavoittaa laajemman joukon nuoria, myös heikommassa asemassa olevia nuoria kuin perinteiset osallistumismuodot. Digitaaliset osallistumisalustat edellyttävät kuitenkin sitä, että niissä noudatetaan hyviä käytäntöjä, kuten moderointia tai ohjattua keskustelua, palautteenantoa ja osallistujien suojelemista häirinnältä ja kiusaamiselta.  

Nuorisotyöntekijät digitaalisen osallisuuden edistäjinä

Nuorisotyöntekijöillä on keskeinen rooli nuorten digitaalisen osallisuuden tukemisessa. He voivat kannustaa nuoria käyttämään digitaalisia välineitä ja palveluja osallistumisen väylänä. He voivat myös auttaa nuoria löytämään itselleen sopivia digitaalisia osallistumismahdollisuuksia ja ohjata heitä niiden käytössä. He voivat myös olla mukana kehittämässä uusia digitaalisia vaikuttamispalveluja yhdessä nuorten kanssa. Nuorisotyöntekijät ovat avainasemassa luomassa siltaa nuorten ja päättäjien välille.

Digitaalinen osallisuus on mahdollisuus sekä nuorille että yhteiskunnalle. Hyödynnetään sitä yhdessä!

Digiraati: uusi tapa kuulla nuorten ääntä

Suomessa on jo tehty paljon hyvää työtä nuorten osallisuuden ja myös digitaalisen osallisuuden edistämiseksi. Esimerkkinä tästä on Digiraati, oikeusministeriön verkkopalvelu, jossa nuoret voivat osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Digiraadissa osallistujat keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta 2–3 viikon ajan. Keskustelu käydään kirjallisesti nimimerkeillä palvelun omalla, suljetussa raadissa. Tavoitteena on muodostaa raadin keskusteltavana olevasta aiheesta nuorten yhteinen loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun etenemisestä, turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Digiraateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt.

Digiraadin kautta lasten ja nuorten ääni kuuluviin

Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä demokratiapalvelu, jonka tavoitteena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin heille merkityksellisissä asioissa. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kuntien eri toimijat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.  

Palvelun käyttö on maksutonta ja Koordinaatti tukee toimijoita Digiraadin käyttöönotossa ja käytössä.  

Digiraatia on kehitetty yhteistyössä oikeusministeriön, kansallisen lapsistrategian, Osallisuuden osaamiskeskuksen, lasten ja nuorten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.

Koordinaatti järjestää avoimia Digiraati-verkkopalvelun esittelyjä verkossa kerran kuukaudessa. Seuraava esittelytilaisuus pidetään keskiviikkona 13.12.2023 klo 9.00–10.30. Tilaisuudessa esitellään Digiraadin lisäksi tällä kertaa myös Nuorten Suomi ry:n kehittämä Hyvinvointia! -peli. Lue lisää tilaisuudesta ja poimi osallistumislinkki talteen!  

Koordinaatissa Digiraati-palvelusta vastaa suunnittelija Pirjo Kovalainen, pirjo.kovalainen(at)ouka.fi, 044 703 8303. 

Tämän artikkelin muotoilemisessa on hyödynnetty apuna tekoälyä.