Hyppää pääsisältöön

Digitaalisuus näkyy nuorten tieto- ja neuvontatyössä, mutta osa työntekijöistä kokee jäävänsä työyhteisössään yksin

Heikki Lauha

suunnittelija,

Verke

Kuvaus

Verke tuotti tänä syksynä järjestyksessään viidennen selvityksen kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiosta. Puheenvuorossa tarkastellaan sitä, miltä kuntakyselyn tulokset näyttäytyvät tieto- ja neuvontatyötä tekevien työntekijöiden näkökulmasta, ja miten heidän vastaukset eroavat muista kunnallista nuorisotyötä tekevistä.
Suuri joukko aikuisia rakennuksen edustalla käsi ylhäällä.

Sisältö

Verken tuoreessa Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2021 -selvityksessä kartoitettiin kunnallisen nuorisotyön digitalisaation tilaa asenteiden, nuorisotyöllisen toiminnan, osaamisen, haasteiden ja mahdollisuuksien sekä johtamisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta. Kyselyyn vastasi sekä kuntien nuorisotyötä tekevät että nuorisotyön esihenkilöt. 

Työntekijöistä 114 (15 %) ilmoitti nuorten tieto- ja neuvontatyön yhdeksi pääasialliseksi työmuodokseen. Tieto- ja neuvontatyöntekijöiden vastaajajoukko edusti 75 eri kuntaa ja vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa korostuivat vastaajajoukossa kaikkiin vastaajiin verrattuna. Kolme vastasi ruotsiksi. 

 

Digitaalisuuden hyödyntämisessä ei merkittäviä eroja 

Tieto- ja neuvontatyöntekijöiden vastaukset olivat pääosin samansuuntaisia kaikkiin työntekijävastauksiin verrattuna. Esimerkiksi suhtautumisessa digitalisaatioon ja sen mahdollisuuksiin ei näkynyt merkittäviä eroja. Tieto- ja neuvontatyötä tekevillä on säännöllisessä nuorisotyöllisessä käytössään keskimäärin 8 eri digitaalista palvelua, mikä on hieman enemmän kuin koko vastaajajoukolla. Yleisimpiä palveluja nuorisotyössä ovat Instagram, WhatsApp, Facebook. Tieto- ja neuvontatyössä hyödynnetään useammin sähköpostia, kuvien ja videoiden editointisovelluksia, Teamsia sekä nuorille suunnattuja tieto- ja neuvontatyön verkkopalveluja. 

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että digitaalisuutta hyödynnetään tieto- ja neuvontatyössä hieman harvemmin fyysisissä toimintamuodoissa, mutta verkkonuorisotyöllistä toimintaa toteutetaan monipuolisemmin. Yleisimpiä digitaalisuuden hyödyntämisen tapoja tieto- ja neuvontatyössä ovat yhteydenpito nuorten kanssa ja viestiminen somessa sekä keskustelut nuorten kanssa digitaalisuuteen, tiedonhankintaan ja lähdekriittisyyteen liittyvistä teemoista. Yli kaksi kolmesta (68 %) tieto- ja neuvontatyötä tekevästä oli käynyt edellisen kolmen kuukauden aikana kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja nuorten kanssa verkossa tai viestipalvelussa, kun koko vastaajajoukon osalta vastaava prosenttiluku oli 60. Digitaalisen nuorisotyön merkittävimpinä hyötyinä tieto- ja neuvontatyöntekijät pitivät nuorten parempaa tavoitettavuutta sekä palvelujen tarjoamista laajemmalle kohderyhmälle ja matalammalla kynnyksellä. 

“Digitaaliset palvelut tavoittavat nuoria sijainnista riippumatta. Anonyymina nuori saa tulla juuri sellaisena kuin hän itse haluaa olla. Esim. vammaisuus, ihonväri, sukupuolenkorjausprosessi, puhevika tai oma paikkakunta ei anonyymeissa digipalveluissa näy. Nuori saa itse määritellä itsensä ja mitä hän haluaa kertoa itsestään muille. Digitaalisuus ja fyysinen toiminta eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia tai vastakkaisia toimintoja. Jotkut nuoret haluavat jutella nuorisotyöntekijän kanssa mieluummin tekstillä ja jotkut taas haluavat jutella kasvotusten. Molempia tarvitaan.” 

 

Osaamisen vahvistamista tarvitaan edelleen 

Arviot omasta digiosaamisesta eivät myöskään näytä tieto- ja neuvontatyöntekijöillä eroavan radikaalisti koko vastaajajoukosta. Lähes puolet arvioi oman digiosaamisensa hyväksi tai erinomaiseksi. Toisaalta vajaa kymmenes arvioi digiosaamisensa heikoksi eli he kokivat osaamisessaan merkittäviä puutteita. Vahvimpina osaamisalueina koettiin media- ja informaatiolukutaito sekä digitaalinen kommunikaatio ja vuorovaikutus. Heikoimpina osa-alueina pidettiin digitaalisten sisältöjen tuottamista sekä nuorten digiosallisuuden ja digitaalisen vaikuttamistoiminnan tukemista, jossa yli puolet (54 %) arvioi osaamisensa tyydyttäväksi ja joka kymmenes (14 %) heikoksi. Jatkossa olisikin tärkeää kiinnittää enemmän huomioita työntekijöiden välisen digitaalisen kuilun ennaltaehkäisemiseen ja osaamiserojen tasaamiseen. Osaamisen kehittämisen tarve ilmenee myös työntekijöiden vastauksissa, sillä vajaa kolme neljästä (71 %) tieto- ja neuvontatyötä tekevästä ilmoitti kaipaavansa koulutusta digiasioissa. 

 

Näkyykö tavoitteellisuus vahvemmin tieto- ja neuvontatyössä? 

Työntekijöiltä tiedusteltiiin, miten tavoitteellisuus näkyy digitaalisuuden hyödyntämisessä. Koko vastaajajoukkoon verrattuna hieman useampi tieto- ja neuvontatyötä tekevä koki, että nuoren kohtaaminen digitaalisissa ympäristöissä on yhtä aitoa kuin kasvokkainen kohtaaminen, ja että nuorisotyön yksi keskeisimmistä tehtävistä on nuorten digitaalisen osaamisen vahvistaminen. 

“Vägledning kan vara så mycket mera än face to face, lika viktigt att bemöta unga online. Med online chattverktyg och verksamhet når vi även unga som inte annars vågar delta. Ungdomsarbete har ändrat sin form och blivit mycket mångsidigare, alla former stöder varandra.” 

Kaikkein merkittävin ero vastaajien välillä nousi väittämän “koen, että työyhteisössämme on jaettu käsitys siitä, mitä on digitaalinen nuorisotyö” välillä. Tieto- ja neuvontatyötä tekevistä vain joka neljäs (26 %) oli samaa mieltä väittämän kanssa, kun kaikista työntekijöistä väittämän allekirjoitti 42 %. Tämä herättääkin pohtimaan, mikä eroa voi selittää. 

Kun tarkastellaan vastaajajoukkoa tarkemmin taustamuuttujien avulla, vaikuttaisi kunnan koolla olevan jonkinlainen yhteys: Pienemmissä kunnissa koetaan harvemmin, että työyhteisössä on jaettu käsitystä digitaalisesta nuorisotyöstä. Tieto- ja neuvontatyötä tekevistä lähes kaksi kolmesta ilmoitti työskentelevänsä alle 50 000 asukkaan kunnassa, kun kaikista työntekijöistä näitä oli vähän yli puolet. Vaikka kuntakoko selittää asiaa osittain, pitää syitä eroon etsiä myös muualta. 

Kun tarkastellaan, miten merkittävinä digitalisaation esteinä tai hidasteina työntekijät pitivät eri osa-alueita, nousi tieto- ja neuvontatyöntekijöiden keskuudessa hieman merkittävämpinä haasteina työnantajan asettamien tavoitteiden ja ohjeistusten puute sekä työyhteisön tuen puute. Erityisesti tieto- ja neuvontatyötä tekevien avovastauksissa nousi esiin työyhteisöön ja toiminnan tavoitteisiin liittyvät haasteet. 

“Isoin este on se, ettei iso osa henkilöstö meidän organisaatiossa jaa samanlaista näkemystä ja ymmärrystä digiin. Tuntuu että sitä vastaan taistellaan kynsin hampain, vaikka se on jo niin kiinteä osa meidän jokaisen elämää. kaiken ei tarvitse olla digiä, mutta harmittaa, ettei sen lisäarvoa vieläkään tiedosteta kunnolla.” 

“Itselläni digitaalisuuden hyödyntäminen onnistuu eikä ole mitään isompia haasteita. Pieniin haasteisiin saan valtakunnallisilta kollegoilta apua ja tukea. Mutta paikallinen työyhteisö tökkii pahasti. Meillä on ollut useampaa koulutusta, dighanketta ja jatkuvaa tukea nuorisotyöntekijöille eli osaamista on tuettu isosti. Välineet ovat ajantasaiset ja toimivat. Joka viikko löytyy ainakin yksi toimistopäivä, jolloin digijuttuja voisi tehdä...Ja silti työkavereiden digitekeminen jää tosi vähäiselle. Osa tuntuu jopa tuhahtelevan mun digi-jutuille tai ei koe digitaalista nuorisotyötä yhtä arvokkaana kuin nuorisotilatyötä. En tiedä enää miten saada heidät innostumaan, rohkaistumaan ja luottamaan omaan digiosaamiseen.” 

Vastausten perusteella vaikuttaisi siis siltä, että kunnallisessa nuorisotyössä moni nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevä on varsin hyvin kartalla digitalisaation mahdollisuuksista ja hyödyntää toiminnassaan digitaalisuutta eri tavoin. He myös vaikuttaisivat pohtivan digitaalisuuteen liittyviä tavoitteita hieman keskimääräistä enemmän. Osa kuitenkin koki, että he ovat jääneet työyhteisössään toiminnan kehittämisessä yksin, mikä on heikentänyt heidän työmotivaatiotaan. Jatkoa ajatellen olisikin tärkeää, että niin kunnat, alueelliset toimijat kuin osaamiskeskuksetkin tarjoavat vahvempaa tukea sekä työyhteisöjen muutosagentteina toimiville digiosaajille että niille nuorisotyöntekijöille, joilla on haasteita pysyä mukana digitalisaatiokehityksessä. 

Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2021 -selvityksen tulokset perustuvat Verken syys-lokakuussa 2021 tuottamaan kyselyyn, joka oli suunnattu kaikille kuntien nuorisotyöntekijöille ja nuorisotyön esihenkilöille Kyselyyn tuli 907 vastausta, joista 784 vastasi työntekijänä ja 123 esihenkilönä. Kaikkiaan vastauksia tuli 227:stä kunnasta. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Verken sivuilta

Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirjeitämme

Pysy ajan tasalla Koordinaatin kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.

Tilaa uutiskirje!