Nuorten yhdenvertainen osallisuus ja vaikuttaminen digitaalisissa ympäristöissä

Nuorten digitaalisen osallistumisen edellytykset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet

Nuorten digitaalinen osallisuus tarkoittaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisten välineiden, sovellusten ja palveluiden avulla. Osallistuminen voi tapahtua monin eri tavoin, kuten osallistumalla keskusteluihin tai vaikuttamalla päätöksentekijöihin verkon kautta. Digitaaliset ympäristöt ovat tärkeitä nuorille, ja niiden tulee olla turvallisia ja saavutettavia. 

On tärkeää huomioida, että kaikki nuoret eivät ole samassa asemassa digitaalisen osallisuuden suhteen. Esimerkiksi tekniset taidot ja laitteiden saatavuus voivat vaihdella. Nuorisotyön ammattilaisten tulee tunnistaa näitä esteitä ja pyrkiä ehkäisemään niiden syntymistä. Erityisesti tulee tukea niitä nuoria, joilla on haasteita päästä digitaalisten palveluiden ääreen. Saavutettavat digitaaliset palvelut ja ympäristöt ovat ensisijaisia, kun pyritään huomioimaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeita.

Nuorten digitaalinen toimijuus on monimuotoista, ja nuoret osallistuvat monin eri tavoin digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi heillä voi olla erilaisia rooleja ja toimintatapoja eri verkkoympäristöissä. Nuorisotyön tehtävänä on tukea erilaisia nuorten vaikuttamispyrkimyksiä sekä vahvistaa nuorten digitaalista osaamista ja varmistaa heille turvalliset toimintaympäristöt.

Tärkeää on myös kiinnittää huomiota nuorten kokemukseen osallisuudesta digitaalisissa ympäristöissä ja siihen, miten palvelut vastaavat heidän tarpeitaan. Nuoren tiedot, taidot ja osaaminen sekä motivaatio käyttää digitaalisia palveluja tai osallistua osallisuusprosesseihin on keskeistä. Nuoren motivaatio voi nousta palveluiden käytöstä tai niistä saatavasta hyödystä sekä onnistuneista käyttökokemuksista. Olennaista on se, syntyykö nuorelle kokemus, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa teknologian avulla digitaalisessa yhteiskunnassa.  

Helposti lähestyttävät, matalan kynnyksen palvelut ja digitaaliset ympäristöt vähentävät nuorten keskinäistä eriarvoisuutta ja lisäävät nuorten kokemusta hyväksytyksi tulemisesta, yhdenvertaisuudesta sekä arvostuksesta.

Aikuisten digitaalisella osaamisella ja asenteella on merkitystä

Aikuisten, erityisesti nuorisotyöntekijöiden, on tärkeää ymmärtää digitaalisuuden merkitys nuorten elämässä. Heidän tulee myös olla valmiita ohjaamaan nuoria, vahvistamaan heidän digitaalista osaamistaan ja tarjoamaan tukea digitaalisissa ympäristöissä.  

Vaikka suomalaisilla yleisesti ottaen on hyvät digitaidot, monet käyttävät useimmiten heille entuudestaan tuttuja digitaalisia palveluita. Syynä tähän voivat olla esimerkiksi asenteet ja toimintakulttuuri, mutta myös kokemus siitä, etteivät omat taidot ole riittävät uusien sovellusten ja palveluiden käyttöönottoon. Nuorten parissa toimivien ammattilaisten olisi hyvä hyödyntää digitaalisia välineitä monipuolisesti ja kannustaa ja rohkaista myös nuoria osallistumaan digitaalisesti luovilla tavoilla.  

Nuoria on kuultava kaikissa heitä koskevissa asioissa mutta myös asioissa, joista he ovat kiinnostuneita. On hyvä huomata, että nuoret voivat olla kiinnostuneita osallistumaan myös muissa yhteiskunnallisissa aiheissa, kuin vain niissä, jotka suoraan koskettavat heidän arkeaan. Nuorten kuulemisen ja osallistumisen tulee olla jatkuvaa ja systemaattista. On tärkeää rakentaa luottamusta ja aktiivista vuoropuhelua nuorten ja päätöksentekijöiden välille. Tämä vahvistaa nuorten kiinnostusta ja motivaatiota olla mukana ja kertoa mielipiteensä sekä antaa päättäjille mahdollisuuden ottaa nuorten ääni huomioon päätöksenteossa ja yhteiskunnan kehittämisessä.  

Nuorten digiosallisuuden edistäminen on sijoitus tulevaisuuteen

Kehittyvä teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia vaikuttamiseen, kuten sosiaalisen media- ja informaatiovaikuttamisen. Vaikka nämä mahdollisuudet ovat myönteisiä, niiden käyttöön liittyy myös riskejä, kuten turvallisuuteen ja osallisuutta tukevaan ilmapiiriin ja ympäristöön liittyvät tekijät. Digiosallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan luottamusta, rakentavaa keskustelua ja uusia osallistumismenetelmiä, kuten osallistavia kansalaisraateja sekä uusia digialustoja.

Nuorten digitaalisen osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen yhteiskunnassa vaatii yhteistyötä nuorten, ammattilaisten ja päättäjien välillä. Digitaalisen osallisuuden edistäminen on investointi tulevaisuuteen, joka mahdollistaa kaikille nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tavoitteena tulee olla turvalliset, saavutettavat ja merkitykselliset digitaaliset ympäristöt, joissa jokainen nuori voi tuntea olevansa osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa sen tulevaisuuteen. 

^[1]Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12; 10.4.2015/410 Kuntalaki: 22 § (8.2.2019/175) Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, 26 § Nuorisovaltuusto; 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.