Materiaalit

Mitä mediakasvatuksen kentälle kuuluu nykyään? Miten mediataidot ja digitaidot eroavat toisistaan? Onko nuoriso täysin pilalla? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pureudutaan tuoreimmassa Suuntaviivoja Koordinaatista -podcastin parissa.

Jakson vieraina teemoista keskustelemassa ovat Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Christa Pursskij sekä Verkessä suunnittelijana työskentelevä ja jakson äänitekniikasta vastaava Pii Anttonen. Jakson juontaa Koordinaatin suunnittelija Marko Pesonen.

Kuuntele podcast alta! Jos podcastjakso ei näy upotettuna, niin voit kuunnella sen myös Koordinaatin Soundcloud-sivuilta. 

Lähdeluettelo:

Mediakasvatus.fi

Verke.org

Mediataitoviikko

Mediamanipulaation ytimessä (YouTube)

Instagram: Mediakasvatusseura | Verke

Podcastin sisältö tekstimuodossa:

Marko Pesonen

Tervetuloa Suuntaviivoja Koordinaatista -podcastin pariin! Tämän päivän jaksossa pureudutaan mediakasvatuksen ja digitaitojen maailmaan. Vieraaksi tänään tänne Helsingin Autotalolle minulle on saapunut Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Christa Prusskij sekä suunnittelijana Verkessä työskentelevä ja tänään meidän audiotekniikasta vastaava Pii Anttonen. Tervetuloa! Lähetään ihan näistä perusteista liikenteeseen. Kertokaa hieman itsestänne ja organisaatiostanne. Mitä mediakasvatusseura tekee?

Christa Prusskij

No mediakasvatusseurahan tekee nimensä mukaisesti mediakasvatusta lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten ja kasvattajien, ohjaajien, nuorisotyöntekijöiden ja opettajienkin kanssa ja tuotetaan materiaalia heidän työnsä tueksi. Sitten koulutetaan paljon, tehdään myös ihan tämmöistä vaikuttamistyötä, ollaan erilaisissa ohjausryhmissä ja näin poispäin, että mediataidot ja niiden tukeminen sekä mediakasvatuksen kehittäminen on se meidän ydinjuttu.

Marko

Mediakasvatusseurahan on ollut toiminnassa jo hyvinkin pitkään. Satutko muistamaan, että minä vuonna mediakasvatusseura on perustettu?

Christa

Satun muistamaan kyllä 2005 on perustettu ja ollaan jo melkein siis 20-vuotiaita. Kohta juhlistamme meidän syntymäpäiviä. Mutta on siis perustettu tutkijoiden ja tällaisten eri organisaatioiden ja mediakasvatustyötä tekevien toimesta silloin tarpeeseen, että mediakasvatus ei ollut vielä silloin kauhean iso juttu, mitä se ehkä tänä päivänä sitten on. Mutta tarvehan ei suinkaan vähentynyt tässä vuosien saatossa, että työtä riittää yhä edelleen.

Marko

Voisi sanoa melkein päinvastoin. Pureudutaan kohta tähän mediakasvatuksen maailmaan hieman tarkemmin, mutta Pii työskentelet meillä digioskessa Verken alla, niin kerrotko hieman Verkestä ja työstäsi, että minkä kaiken parissa sinä Verkessä työskentelet?

Pii Anttonen

Joo, siis Verkehän on digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen tämä koordinoiva osapuoli ja Koordinaatti on sitten yhteistyökumppani ja tietysti tärkeä osa myös osaamiskeskusta, mutta itse henkilökohtaisesti teen lähinnä töitä mediatuotannon ja viestinnän parissa ja tähän kuuluu ihan nettisivujen ylläpidosta tämmöisten mediatuotantojen tuottamiseen. Ja olen myös tehnyt tätä "Mediamanipulaatio tutuksi" nettisarjaa meidän YouTube kanavalle.

Marko

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Palataan hieman myöhemmin myös tuohon mediamanipulaatiosarjaan, mutta tässä pelkän intron aikana on käytetty monen näköisiä termejä mediakasvatukseen ja medialukutaitoon liittyen. Niin, nyt paljon pinnalla ja ammattilaistenkin kesken, mutta ihan tuolla julkismediassakin puhutaan medialukutaidosta ja digitaidoista ja milloin kriittisestä lukutaidosta, datalukutaidosta. Tälle on varmaan kymmeniä, ellei jopa satoja erilaisia termejä, joita tällä hetkellä käytetään. Mutta minä haluaisin kysyä teiltä, että ollaan kaikki samalla sivulla, niin mitä terminologiaa te itse käytätte, kun puhutaan yleisesti tähän mediakasvatukseen liittyvistä teemoista ja mitä termejä ehkä tällä hetkellä suosittaisiin käyttämään? Ja onko näillä jotain semmoisia selkeitä eroavaisuuksia?

Christa

No me käytetään aika paljo mediataitoja, että se on semmoinen aika yleispätevä. Vaikka toki nykyään noi digitaaliset ja tämmöset digitaidot on siinä tullut rinnalle, niin se mediataito tavallaan kattaa meille sen kaiken. Miten sä tulkitset mediaa, miten sä tuotat mediaa, miten sä ymmärrät sitä ja kriittisesti tarkastelet, että et se on tavallaan siinä sisällä. Mutta sitten puhutaan myös mm. monilukutaidoista, joka sitten taas ajatellaan ehkä semmoisena vielä enemmän kattoterminä, missä on kaikki tämmöiset erilaiset tekstit, mitä sitten ihan samalla lailla tulkitaan ja käsitellään ja pohditaan mitä ne tarkoittaa, mutta et se vähä riippuu mistä kontekstissa niitä katsotaan. Koska monilukutaito taas on se mikä on vaikkapa opetussuunnitelmissa. Sanoisin, että medialukutaito on aika hyvä termi, mitä voi käyttää.

Marko

Mitä mieltä olette, heitän kysymyksen molemmille. Tosiaan nykyään puhutaan myös paljon digitaidoista, että pidättekö tätä ehkä semmoisena liian yleisenä kattoterminä, mikä sitten jo pitää niin paljon kaikkia muitakin taitoja? Vai näettekö, että ehkä kuitenkin tälläkin termillä on tarpeensa myös mediakasvatuksen piirissä?

Christa

No, itse ajattelen, että digitaidot liittyy suoraan siihen medialukutaitoon tai mediataitoihin, mutta et jos puhutaan pelkästään digistä, niin se tietyllä lailla myös sulkee ulos jotakin. Ei kaikki vielä ole digitaalisessa muodossa, vaikka toki niin kuin media pääosin on, mutta että se ehkä tekee siitä vähän kapeamman kuin itse haluaisin ajatella.

Pii

Ja mulla tulee digitaidoista mieleen myöskin, kun medianlukutaito on tavallaan aika passiivinen termi, että miten sinä kulutat mediaa, miten tulkitset mediaa. Mutta digitaitoihin kuuluu myös median luominen ja ihan tietokoneen käyttö ja tämmöinen, että ne ei oo ihan päällekkäiset, vaikka ne sitten osittain liittyykin toisiinsa.

Christa

Joo ja siihen kuuluu sellaisetkin taidot. Kuinka vaikka toimitaan verkkopankissa tai missä tahansa tämmöiset mitä me ei niinkään ajatella, tai me ei ehkä mediakasvatuksessa niinkään pureuduta siihen, mutta sitten taas jos puhuttaisi pelkästään digitaidoista, niin siinä ehkä voitais jopa tarkastella sitä, että kuinka käyt siellä verkkopankissa, kuinka toimit eri ympäristöissä missä tavallaan niillä on aika isokin merkitys sen oman elämän tai elämänhallinnan tai mistä saat tietoa ja kuinka hoidat omia asioita, niin se on tosi tärkeätä kuitenkin osata niitäkin.

Marko

Siihen on varmaan ihan syynsä, että puhutaan kuinka digitaidot ovat nykyajan välttämätön kansalaistaito. Mutta nuo oli hyviä esimerkkejä siitä, kuinka se myös pitää sitä sisällöntuottamista, niitä muita ympäristöjä, mitkä ei välttämättä ole kytkeytynyt suoraan mediaan itsessään millään tavalla, niin molemmilla termeillä varmaan oma paikkansa ja aikansa.

Mutta sitten paljon myös mediassa puhututtaa erinäiset ilmiöt ja ajankohtaiset asiat mitä mediakasvatukseen, toki myös näihin digitaitoihin ja digitaalisen ympäristöihin liittyy, kuten esimerkiksi mis- ja disinformaatio myös malinformaatio ovat termeinä siellä paljon esillä. Valeuutiset, me puhuttiin mediamanipulaation ytimessä sarjasta esimerkiksi. Mitä ilmiötä ylipäätänsä näette tällä hetkellä nousseen selkeästi noussut pinnalle, mitkä on semmoisia tapetilla olevia ajankohtaisia ilmiöitä tai mahdollisesti ehkä jopa haasteita sitten mediakasvatuksen kentällä. Mistä olisi hyvä nyt olla tietoinen?

Christa

No, haasteita on monenlaisia, että niitä riittää. Mutta ehkä vähän niin kuin sanoit, että digitaidot on tämän päivän kansalaistaitoja, niin sanoisin että mediataidot on yhtä lailla tämän päivän kansalaistaitoja. Se semmoinen mis- ja disinformaatio on yksi osa sitä semmoista laajempaa kehitystä. Varsinkin tekoälyn myötä se tulee olemaan koko ajan enemmän ja enemmän semmoinen haaste, mitä me ehkä kaikki joudutaan, halusimme tai emme, niin jollain tavoin ainakin sitä käsittelee tai tullaan sen kohteeksi ainakin vähintään. 

Mutta sitten on paljon muitakin. Et nämähän on ehkä semmoisia käytännön juttuja, mutta sitten esimerkiksi puhutaan paljo siitä, että erityisesti lasten ja nuorten keskittymiskyky on nyt huonontunut ja sitten vedetään aika usein vähän silleen yks yhteen, että koska on kännykät niin se johtuu siitä. Ja tämähän on tosi mustavalkoinen keskustelu mitä käydään. Siinä ei ehkä mennä enemmän siihen keskusteluun mitä siellä tehdään ja mitä kaikkea siellä ensinnäkin voi tehdä, mikä on myös hyödyllistä, mikä on itselle kiinnostavaa. Mutta myös se, että jos on niin kuin vaikkapa ongelmia siinä, että viettää netissä, YouTubessa tai pelaamisen kanssa liikaa aikaa niin et mikä se syy on siihen, että sehän ei ole se kännykkä tai se kone, vaan et siellä on paljon muitakin asioita et se pitäisi puhua enemmän semmoisesta laajemmasta elämänhallinnasta ja siitä aikuisen tuesta.

Se että lapset ja nuoret tarvii sitä aikuista, joka on läsnä. He tarvitsee sitä ohjaamaan myös omaa toimintaa oikeeseen suuntaan. Mutta myös itse mietin semmoista yhteisöllisyyden näkökulmaa, että sieltä haetaan myös yhteisöjä. Sieltä haetaan sellaisia tapoja olla sosiaalisessa kanssakäymisessä vaikkapa toisten ihmisten kanssa. Se ei pelkästään tarkoita sitä, että se on huono asia, että se jotenkin tuntuu unohtuvan tästä keskustelusta kokonaan. Ja sit se, että jotenkin se semmoinen uhkakuvien maalailu on jotenkin kauhean paljon vahvempaa kuin se, että mitä kaikkea muuta siellä on. Tietenkin siellä on tapahtuu kaikkea kiusaamista tai on näitä huijauksia ja on vihapuhetta. Et eihän se tietenkään tarkoita, että sitä ei olisi vaikka sitä ei maalais mustavalkoiseksi.

Pii

Mun mielestä oli mielenkiintoinen termi tuo malinformaatio mihin mä en ollu itse törmännyt aikaisemmin, mut se kuvaa aika hyvin sitä, että me puhutaan hirveen paljon valemediasta ja mediamanipulaatiosta ja tämmösistä pahasuopaisista tarkoitusperistä näiden ilmiöiden takana. Mutta iso osahan on malinformaatiota. Mulla ainakin luonnostaan tuntuu siltä, että se on niinku ei tarkoituksellista virheellistä informaatiota mihin me törmätään koko ajan. 

Meillä kaikilla on hirveästi ennakkokäsityksiä. Me on opittu jotain alakoulussa, joka on jäänyt mieleen, vaikka sen jälkeen tietoisuus näistä asioista on muuttunut todella paljon tai jopa ne asiat mitä on opittu. Joskus niin on käynyt ilmi, että ne on just täysin päin vastoin. Ja tämmöistä informaatiotahan on paljon ja se on ehkä yks vaikeimpia medialukutaidon juttuja, että osaa olla kriittinen omia ennakkokäsityksiään kohtaan ja harjoittaa semmoista kriittistä lähdekritiikkiä, vaikka se lähde olisi oma itsensä.

Marko

Ja minun mielestä on mielenkiintoista näissä monissa keskusteluissa kun, meillä aina tulee se heijastus sinne historiaan. Ei edes välttämättä tarvitse mennä hirveen kauas ajallisesti, et kuitenkin puhutaan tuoreesta ympäristöstä, digitaalisesta ajasta ja kaikesta muusta. Mutta just esimerkiksi tämä, että kuinka paljon aikaa vietetään laitteiden ääressä tai netissä digitaalisesti, niin tätä ruutuaika keskusteluahan on jankattu jo hyvä, ettei toistakymmentä vuotta pikkuhiljaa, niin musta tuntuu, että pelikasvatuksessa tämä keskustelu käytiin jo tosi varhaisessa vaiheessa. Siellä tultiin siihen lopputulemaan et nimenomaan yhteisöllisyyden ja positiivisen jonkin hyödyn löytäminen siitä digitaalisesta läsnäolosta siellä ympäristössä, niin se kuitenkin yli ajaa sen käytetyn ajan "hukkaan heittämisen" lainausmerkeissä. 

Ehkä vielä pitää herätä siihen, että myös tässä kaikessa muussa median kuluttamisessa pitää myös nähdä se, et mitä kaikkea hyötyä siitä se yhteisöllisyyden näkökulma tuo. Muistan että Sua varten somessa toiminnan työntekijöiden kanssa keskusteltiin, niin nuoret todella paljo painottaa sitä, että kuinka tärkeää on löytää niitä yhteisöjä siellä digitaalisissa ympäristöissä ja sitä ei jostain syystä tuoda hirveen paljo julkisessa keskustelussa esille, että kuinka ehkä jopa henkireikä se monelle nuorelle voi olla löytää ne yhteisöt sieltä digitaalisesta ympäristöstä.

Christa

Se on totta ja sitten siinä on myös se tavallaan. Yhä edelleen kuulee sitä ajatusta siitä, että on olemassa tämä oikea elämä ja sitten on tää digitaalinen todellisuus, koska eihän se niin ole, että se digitaalisuus ja se noh miksi sitä nyt haluaa kutsua? Digitaalinen elämä tai todellisuus on ihan yhtä lailla oikeeta kuin tää niin sanottu kasvokkain tapahtuva elämä. Se, että ihan oikeita tunteita siellä on ja oikeita ihmisiä sielläkin tavallaan ollaan, vaan erillä tavalla toisten kanssa tekemisissä. 

Ja sitten se, että eihän sen tarvitse olla silleen, hyödyllistä? Että no niin, tästä minä opin jotain. Vaan siis se voi yksinkertaisesti olla yksi viihtymisen muoto että on siellä ja tekee jotakin tai on peleissä mukana tai on TikTokissa tai ihan sekin on ihan ookoo. Et kaikessahan se on kysymys siitä, että kuinka paljon sä teet sitä. Et mä justiin usein puhun siitä, et jos vaikka virkkaat kymmenen tuntia päivässä, niin en mä usko, että sekään on hirveen hyväksi sulle. Et se on tavallaan se, et kaikessa pitää jotenkin ymmärtää se kokonaisuus ja jotenkin semmoinen ehkä balanssi sen kaiken kanssa.

Marko

Omasta nuoruudesta muistan esimerkiksi, että missä vaiheessa vanhemmat huolestuu, kun lapsi lukee päivässä, vaikka kymmenen tuntia verrattain siihen että jos hän lukee vaikka koneella samanlailla kirjallisuutta tai Wikipediaa vaikka lärää siellä läpi, niin miksi toisesta pitää olla enemmän huolissaan kuin toisesta? Ei pelkästään se aika, vaan ehkä se sisältö pitää kuitenkin aina nähdä ja huomioida.

Christa

Ja sitten se, et mitä muuta tekee elämässään, että jos on kuitenkin vaikkapa harrastuksia tai liikkuu tarpeeksi, syö hyvin, nukkuu hyvin, niin tavallaan se, että sitten on ehkä hyvä miettiä, että mistä sitä kannattaa olla huolissaan. Tietenkin jos kaikki asiat on huonosti, niin sitten pitää sitä tarkastella tietenkin siitäkin näkökulmasta. Mutta että kyllähän se on ehkä monitahoisempi kuin aika usein annetaan ymmärtää.

Pii

Ja siis tämä keskusteluhan käydään aina kun tulee jotain uusia medioita. Lennätin oli aikoinaan todella paha asia nuorisolle, koska ties kenen kanssa ne juttelee näiden lennätin yhteyksien kautta. Sanomalehdet oli huono, koska kukaan ei enää julkisissa liikennevälineissä keskustele keskenään. Ne vain kattoo sitä paperia ja tällein, että sen takia voisin sanoa yleisemminkin meillä Verkellä ollaan oltu aika turhautuneita just tästä ruutuaika keskustelusta ja tällaisista, joka keskittyy siihen välineeseen, ei siihen sisältöön. 

Mua kritisoitiin, kun olin lapsi ja nuori siitä, että olin paljon tietokoneen ääressä. Mutta kas kummaa, nyt neljänkymmenen kynnyksellä mä olen kaikkien tekninen tuki ja töitäkin oon saanut sen pohjalta, että jos nyt joku tarvii, että mä pistän pystyyn jonkun webbi serverin ja siellä ylläpidän sivustoja, niin onnistuu kyllä vaikka ei olekkaan mitään muodollista koulutusta aiheesta.

Marko

Mutta on ihan totta, että nuoriso on aina ollut pilalla, oli se sitten kirjapaino, radio, televisio tai TikTok, että siitä ei päästä mihinkään, että ajat muuttuu, mutta nuoriso on siitä huolimatta aina kuulemma pilalla.

Mutta tuolla myös nostettiin tekoälyä aikaisemmin ja just nämä tekoälyn tuomat haasteet, mutta myöskin mahdollisuudet. Niin miten näette, että minkälaista semmoista selkeätä murrosta ehkä median kentällä on? Me pystytään tuottaa ääntä, kuvaa, videota, tekstiä helposti nykyään tekoälyn avulla, hyvin aidontuntuisia esimerkiksi henkilöitä pystytään näyttelemään tai heidän ääntä pystytään tuottamaan. Et paljo myös tässä me puhutaan haasteista ja ongelmista, mutta mä haluan myös nostaa et minkälaisia positiivisia näkökulmia teillä on siihen mitä kaikkea tekoälyn tuleminen ja tämmöinen arkistuminen mahdollistaa meille median tuottamisen ja median kentällä ylipäätänsä.

Pii

Niin negatiivisen kauttahan on aina helppo lähteä. Toi Mediamanipulaation ytimessä sarja itse asiassa keskittyykin aika paljon just siihen, että miten näitä voi hyödyntää ja mitä näillä voi tehdä. Sen lisäksi, että mitkä on niitä ongelmallisia pisteitä, koska niitä kauhukuvia saadaan joka tuutista koko ajan. Mun mielestä ehkä ikävin asia tässä, että kun tällaiset generatiiviset tekoälyt tuli niin ryminällä yhtäkkiä. Loppujenlopuks, vaikka taustatyötä on tehty viimeiset kolmekymmentä vuotta, mutta tavallaan tämä viimeinen askel tapahtui niin ryminällä ja yhtäkkiä kaikki tapahtuu samaan aikaan, niin ihmiset ei tiedä täsmälleen, että mitä nämä teknologiat on, mitä ne tekee ja varsinkin esimerkiksi taiteilijat levittää paljon ihan harhakäsityksiä siitä, että miten nämä algoritmit oikeasti toimii. Ja se on ihan ymmärrettävää, että oma toimeentulo pelottaa, niinhän pelottaa itse kutakin. 

Mutta se on harmillista, että jos ei tunneta, että mistä oikeasti on kyse, niin sitten ruvetaan samalla tavalla, kuin jos puhutaan nuorten ruutuajasta, niin sitten ruvetaan syyttämään tekoälyä asioista, joita ne ei esimerkiksi tee. Et mä oon nähny esimerkiksi jonkun sanovan, että tekoäly on vaan Photoshopissa vähän niin kuin sä copy pasteaisit tuon osan toisesta kuvasta ja ton osan toisesta ja laitat ne yhteen. Mikä ei oo ollenkaan se toimintaperiaate, niin tässä kohtaa tarvitaan vielä paljon sitä pohjatyötä, että voidaan käydä niitä todella hedelmällisiä keskusteluja tekoälystä ja hyödyistä ja haitoista. Ja se on ehkä hieman turhauttavaa tämmöisenä, joka on pureutunut asiaan puoltoista vuotta, koska mutuilijat "tietää" lainausmerkeissä vielä tosi paljon enemmän kuin kukaan, jotka on oikeasti asian kanssa tekemisissä suoraan.

Marko

Ja näkisin, että nuorisotyön kenttä Suomessa pitkällä historialla kuitenkin aina on mahdollistanut sen, että uusia teknologioita, uusia asioita, uusia menetelmiä on voitu kokeilla. Niistä on saatu työstettyä sitten se nuorisotyöllinen näkökulma yhdistettyä siihen. Niin paljonhan tässä on potentiaalia. Sanoisin näin.

Christa

Ja jos puhutaan mediakasvatuksesta tai ylipäätänsä mediataitojen kehittämisestä, niin siihen kuuluu tämmöinen kokeilu ja se, että katsotaan mitä kaikkia mahdollisuuksia tällaisten uusien asioiden äärellä voi syntyä. Se, että ainahan jo silloin kun internet on tullut aikoinaan, niin tavallaan aina on ajateltu niitä huonoja asioita, mutta tavallaan huomattu myös ne hyödyt. 

Siis se, että mitä kaikkea tää tekoäly tuo, niin sitähän ei tiedä oikeastaan kukaan vielä, että se, että nyt me keskustellaan tästä ja jos me keskusteltaisi, vaikka viiden vuoden kuluttua tai edes vuoden kuluttua, niin tilanne voi olla ihan täysin muuttunut. Se että se ei tarkoita, että se ois muuttunut jotenkin radikaalisti huonompaan, vaan että me on voitu ehkä keksiä jotain uusia tapoja hyödyntää sitä, että se on myös silloin kun ehkä meistä itsestämme kiinni, että jos me haluamme testailla ja kokeilla.

Pii

Ja sehän on yks tekoälyjen etu. Jotkut niistä on pienen maksumuurin takana, mutta ne ei yleensä edes kauhean kalliita ne työkalut, vaikka niistä ottaisin maksullisia versioita, niin koska se kynnys kokeilemiseen on niin matala. Esimerkiksi jos laittaisi mediakasvatuksellisesti ihmiset generoimaan valeuutisia ja näkisi että miten ne rakentuu, niin kun niitä itse ensin generoinut, niin sitten niitä alkaa myös tunnistamaan paremmin, että esimerkiksi kun on paljon näitä suosittuja kuvagenerointi välineitä, niin mä pystyn nykyisin koska on leikkinyt niillä kaikilla. 

Yleensä jos mä nään jonkun kuvan, mä heti bongaan. "Ahaa, toi on muuten tekoäly generoitu" ja sit mä vielä usein osaan sanoa, että tasan mikä generaattori sen on tehnyt, että siinä kohtaa tullaan taas siihen, että minkä takia mä en ole niin huolissani esimerkiksi kuvataiteiden puolesta, koska ihmiset kun ne oppii tulkitsemaan sen. Ihmiset on tosi herkkiä reagoimaan, jos joku vaikuttaa epäautenttiselta. Ja mä luulen, että siinä vaiheessa, kun kaikki alkaa olla kyllästyneitä tähän tekoäly kuvan estetiikkaan, niin siinä kohtaa käännytään taas ihan toiseen suuntaan. Nyt se on tietysti uusi ja jännä juttu ja niitä kokeillaan kaikessa. Mutta en usko, että se on kauhean pysyvä trendi.

Marko

Varmaan just tämä et kaikkeen harjaantuu et oli se sitten tekoälyn tuottamaa grafiikkaa, oli se tekoälyn tuottamaa ääntä tai tekstiä niin uskoisin et tässäkin on sitä, että opetellaan siihen, että opitaan tunnistamaan niitä ja opetellaan ymmärtämään mitä siellä taustalla on, että miten nämä eri alustat eri työkalut toimii niin se auttaa sitten siihen niin mediakasvatuksen kuin yleisesti digitaitojen puolesta.

Christa

Mä oon siinä mielessä, vaikka oon samaa mieltä, niin on vähän eri mieltä siitä, kuinka paljon pystyy tunnistamaan, koska sekin kehittyy koko ajan niin sitä vaikeammaksi se tunnistaminen tulee. Et se mekanismin ja justiin tää toimintalogiikan ymmärtäminen toki on juuri sitä, että se ehkä auttaa siinä. 

Mutta se, että usein on puhuttu siitä, että faktantarkistamisesta ja siitä että tarkista lähteet ja näin, mutta sitten kun sitä ei pystytä enää ehkä, kun se ei ole niin semmoista kömpelöä tai kökköä se teksti tai se kuva, niin se tavallaan ei oo enää hirveen helppoa, mutta se tarkoittaa taas mun mielestä osittain esimerkiksi sitä, että silloin meillä pitää olla tosi hyvä julkinen media esimerkiksi, joka tuottaa hyvää tämmöistä sisältöä mihin voi luottaa. Se että jos julkisen tämmöisen laadukkaan median tuottamiseen ei panosteta, niin silloinhan se kenttä avautuu aika laajasti kelle tahansa, jolloin se että se on niinku hirmu tärkeetä pitää siitä sitten kiinni, että on sitäkin julkista mediaa.

Pii

En oo tästäkään missään nimessä eri mieltä, mut mä oon välillä verrannut tätä, kun maalataan kauhukuvia. En halua väheksyä sitä, että ongelmapisteitä on ja ehdottomasti täytyy koko ajan olla valppaana ja miettiä, etenkin kun näistä kertoo eteenpäin ja näyttää miten näitä käytetään. Mutta vertaus, jonka mä oon usein ottanut, sen, että aikanaan kun syntetisaattorit tuli niin oli, että koskaan ei enää tarvita muusikoita, kaikilta muusikoilta loppuu työt tähän. Me voidaan tehdä kaikki nää koneella. Photoshop kun tuli yleisemmin tietoisuuteen on se, että sä et voi enää ikinä luottaa valokuvaan. 

Mut me ollaan aika hyviä loppujen lopuksi kuitenkin tunnistamaan, et jos joku selkeesti on photoshopattu kuva tai sellainen. Ja kyl me halutaan edelleen kuunnella niitä orkesterimuusikoita, vaikka se Yamaha ne soittais aivan täydellisesti. Et siinä mielessä mä henkilökohtaisesti uskon et tilanne tasaantuu nyt me ollaan vaan tässä tosi villi länsi vaiheessa, mikä on tietysti vaarallista ja uhkaavaakin.

Marko

Mutta tähän kun villistä lännestä päästään, että niitä sheriffejä toki tarvitaan. Yhteistä keskustelua tarvitaan, niin meillä Suomessa sisäisesti niistä yhteisistä säännöistä ja kaikesta, etiikasta ja moraalista. Niihin vois varmaan pureutua tekoälyn kannaltakin vähintään yhden podcast jakson verran. Me ei ehkä siihen maailmaan nyt lähdetä, mutta kaipaisin teiltä ehkä semmoisia vinkkejä, nostoja mitä nuorisotyössä ja mitä mediakasvatuksen kentällä nyt mitä olis semmoisia konkreettisia nostoja, että mitä kannattaisi ottaa haltuun, mistä vois löytää matskua tai mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä?

Christa

Ihan siis tietenkin, kun tilaisuus on, niin kerron meidän materiaaleista hieman, että sehän riippuu aina tietenkin ikäryhmästä ja mitä ikinä on teemoina ajankohtaisia. Mutta mediakasvatus.fi -sivuilla on paljon erilaista materiaalia vaikkapa juuri disinformaatioon, misinformaatioon liittyen. Monilukutaitoon liittyen tai ylipäätänsä tämmöiseen mediataitoihin liittyen, että siellä on paljon sitä. @mediakasvatusseura löytyy Instasta ja Facebookista. 

Mutta siis se, että mun mielestä ois semmoisena vinkkinä tärkeetä kuunnella niitä nuoria, että mikä on se juttu mikä niitä puhututtaa tällä hetkellä. Esimerkiksi voi olla just joku alusta tai joku ilmiö tai joku tän tyyppinen ja sitten lähtee heidän kanssaan pohtimaan sitä, että mitä se heidän elämässään tarkoittaa ja sitten toki siihen voi löytyä jotakin tukimateriaalia tai koulutuksia meiltä tai Verkeltä tai muilta toimijoilta. Jos ei löydy niin sitten voi myös aina toivoa, että tämä on nyt se juttu mitä tällä hetkellä haluttais ja puhututtaa, että se on ainakin semmonen mitä me arvostetaan et jos me saadaan sellasta informaatiota myös sieltä kentältä.

Marko

Mitäs Pii? Me on moneen kertaan nostettu mediamanipulaation ytimessä. Mitä kaikkea muuta matskuja Verkellä on tai minkälaisia tämmöisiä suuntaviivoja voisit heittää omasta puolestasi?

Pii

No Verkeltähän löytyy kanssa. Meillä on materiaalipankki, josta löytyy vaikka mitä. Etenkin nyt viime aikoina on tähän tekoälyyn liittyen tehty paljonkin kaikenlaista, koska se on ollut pinnalla ja se on ymmärrettävästi ajankohtainen aihe. Mutta meidän YouTube kanava @verkeorg. Sieltä löytää kaikenlaisia materiaaleja liittyen myös mediakasvatukseen. 

Mainostan myös, että olin myös Mediakasvatusseuran aamukahveilla puhumassa juuri näistä mediamanipulaatioasioista. Sieltäkin päästä löytyy minua, jos haluaa minua kuulla lisää. Ja sitten meillä on noi itse opiskeltavat kurssit, joissa sivutaan myös näitä asioita aika paljon. Meidän materiaalit on tosiaan työntekijöille, kasvattajille, nuorisotyöntekijöille eli meillä ei ole ehkä niinkään suoraan sellaista, että mitä voi tarjota nuorille vaikkapa vaan että se on nimenomaan sitä, että hei, tässä on teille työkaluja, että voitte itse lähteä näitä selvittämään ja kehittämään itselle sopivaan suuntaan.

Christa

Nyt kun mainitsit ton meidän aamuklubit, joita me on järjestetty nyt useampana vuonna, niin meillä on tosiaan aina semmoinen joku teema mikä on ajassa noussut ja sitten asiantuntija siellä siitä puhumassa ja keskustelemassa, että niitä sitten voi seurata niitä tulevia aamuklubeja esimerkiksi just verkkosivuilta tai sitten uutiskirjeistä, että voi tilata sellaisen. 

Tammikuussa myös tulossa demokratiadrinkit, jotka kahdeskymmenesneljäs ensimmäistä (24.1.) täällä Helsingin Juttutuvassa, missä keskustellaan taas siitä näkökulmasta, että miten se mediakasvatus ja mediataidot tukee demokratiaa. Siellä on asiantuntija alustuksia, semmoista vapaata keskustelua. Sittenhän on yleisesti tulossa helmikuussa Mediataitoviikko, joka on sitten taas koko Suomen kattava ja KAVIn järjestämä, mutta siihen saa osallistua kans kuka tahansa. Siellä on paljon tapahtumia ja kannattaa sitäkin seurata.

Marko

Eli sieltä ainakin matskuja nappaamaan itselle talteen. Ja niinku tuossa noita tilaisuuksiakin lueteltiin, niin yksin ei koskaan työtä tarvitse tehdä, vaan aina löytyy myös, jotka samojen aiheiden piirissä painii. Ehdottomasti sinne kannattaa osallistua ja napata nuo uutiskirjeet. Molemmilla on myös oma uutiskirje, varmaan löytyy sieltä sivuilta vähintäänkin sitten toi tilauslinkki niin kannattaa käydä sieltä nappaa itselleen talteen. 

Tuohon muuten välihuomiona, että on muuten jännä huomata kuinka myös mediat ja tiedottaminen viestiminen kiertää tietyn ympyrän, kun uutiskirjeet oli aikoinaan hirveen pop ja jossain vaiheessa tuntu, että ne jäi pois ja piti olla pelkästään Instagram mainontaa ja muuta. Mutta nyt on jotenkin taas ympyrä sulkeutunut ja on palattu siihen, että porukka itse asiassa lukee enemmän ja enemmän uutiskirjettä, mikä on mun mielestä ihana nähdä. Mutta ehkä tähän loppuun vielä niin mitä semmoisia terkkuja, viestiä kentälle? Nyt saa avata vielä sanaisen arkkunsa. Jotain tsemppiä, motivaatiota muille toimijoille, podcastin kuuntelijoille!

Christa

No kyl mä sanoisin sen, että tää on semmoinen asia missä ei koskaan tule valmiiksi. Mediamaailma muuttuu koko ajan, että ei kukaan meistä ole millään lailla valmis mediakasvattaja, että se on mun mielestä myös lohdullista. Aina jokainen meistä joutuu koko ajan jotakin oppimaan uutta. Ja sitten tosiaan tukea löytyy monilta eri tahoilta ja tämmöisiltä organisaatiolta, että ei tarvi yksin niitten asioiden kanssa painiskella. Ja niinku sanottu, että jos ei löydy niin kannattaa ottaa yhteyttä ja ehdottaa sitten, että mihin olisi tarvetta. Teemme mielellämme myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Pii

Tämä pätee myös Verkeen, että meihin voi olla yhteydessä ja pyytää vaikka koulutuksiakin ihan aiheesta, mutta semmoisen käytännön terveisin lähettäisin etenkin niille, joita mietityttää justiinsa tekoäly. Niin oli tekoälyn puolesta, oli sitä vastaan, pelotti se tai tuntuu se suurelta mahdollisuudelta. Mitä tahansa, niin kannattaa kokeilla. Koska vaikka olis sitä mieltä, että tää oli huonoin juttu mitä on ikinä tullut, niin tätä henkeä ei saa takaisin pulloon. Nää teknologiat ei tule koskaan häviämään. Niitä ei koskaan pystytä rajoittamaan niin paljon, etteikö ne olis ajankohtaisia koko meidän loppuelämän. Joten vaikka niistä ei tykkäisi, niin ei kannata pistää päätä puskaan, koska sitten on ainakin pihalla ja sitten ne uhkakuvat tuntuu vielä suuremmilta.

Marko

Ai digitalisaatio? Ei minun elinaikanani koskaan!

Pii

Ei ei, Internetkin oli ihan semmonen ohimenevä juttu, joka ei koskaan lähtenyt liikkeelle sen kummemmin.

Marko

Juuri näin. Mutta hei, tämä oli Suuntaviivoja Koordinaatista podcast. Minä olin juontajanne Marko Pesonen Koordinaatista ja iso kiitos vierailleni Christa ja Pii.