Hoppa till huvudinnehåll

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden yhdenvertainen saatavuus tulee turvata

Jaana Fedotoff

utvecklingschef,

Koordinaatti

Kuvaus

Suomalainen nuorten tieto- ja neuvontatyö on ollut ja on kansainvälinen nuorisotyön vientituote ja menestystarina. Tämän ammatillisen pioneerityön ja näkyvyyden soisi jatkuvan. Se ei kuitenkaan tule annettuna vaan vaatii pitkäjänteistä, suunnitelmallista työtä, osaamista ja myös rahoitusta. Jotta ammatillinen osaaminen työmuodossa voidaan varmistaa jatkossakin, tavoitteiden ja toimenpiteiden taustalla tulee olla jaettu tahtotila sen varmistamiseksi, että nuorten oikeus laadukkaisiin tieto- ja neuvontapalveluihin toteutuu. Tahtotila ei voi olla yksittäisten työntekijöiden eikä organisaatioiden harteilla.
Jaana Fedotoff taustallaan ulkoseinä, jossa sudenkorento-graffiti.

Brödtext

Yhteiskuntamme yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan meillä kaikilla on oikeus tietoon. Oikea-aikaisen ja oikean tiedon saaminen on perusoikeus, jonka oikeutusta yhteiskunnassa ei voi sivuuttaa.  

Suomessa toteutetut nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ja itse työmuoto ovat suomalaisen nuorisotyön vientituote ja hyvä esimerkki nuorisotyön yhteiskehittämisestä kohderyhmän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Työmuoto on toiminut kansainvälisesti arvostettuna nuorisotyön esimerkkinä Suomesta. Kansallisesti ja paikallisesti edistettyjä nuorten tieto- ja neuvontapalveluita on kiitelty siitä, kuinka työn suuntaviivat ja palvelujen saatavuus eivät heilahtele poliittisten päätösten ja ideologisten virtausten mukana. Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähtökohta on aina nuorten tiedontarve ja siihen olemme pystyneet vastaamaan. 

On kuitenkin oikeutettua kysyä tarkasteltaessa nuorisotyön kehittämisen suuntia Suomessa, ohjaako nuorisotyön palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja kehittämistä tarve vai rahoitus, ja kuuluuko nuorten ääni riittävästi palveluiden toteutuksessa? Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO on lakisääteinen, poikkihallinnollinen ohjelma. Ohjelma itsessään on tärkeä ja sille on paikkansa. Sen tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja, joten myös toimenpiteiden tulisi vähintään yhtä paljon kohdentua ehkäiseviin, kuin korjaaviin toimenpiteisiin. Syrjäytymistä ehkäistään tehokkaimmin varmistamalla jokaiselle nuorelle merkityksellisen elämän edellytykset. Laadukas tieto on yksi näistä edellytyksistä. 

Ilman tietoa ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia

Tieto on yksilön ja yhteiskuntamme rakennusainetta. Se, jolla on tietoa saatavilla ja sitä osaa käyttää, omaa myös laajemmat mahdollisuudet suunnata tulevaisuuteen. Tietoa tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti, monikanavaisesti ja erilaisissa muodoissa. Tiedolle tarvitaan myös tulkkeja ja tiedon tarkastajia. Tätä kaikkea voidaan toteuttaa nuorisotyöllisillä tieto- ja neuvontapalveluilla. Nuorten osallistaminen tiedon arviointiin ja tuottamiseen sekä heidän opastaminen tiedon kriittiseen tarkasteluun vahvistamalla heidän informaatiolukutaitojaan, ovat nuorisotyön kasvatuksellisia tavoitteita, joilla tuetaan jokaisen nuoren omannäköistä polkua kohti tavoitteita ja unelmia.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö mahdollisuuksien ja uhkien tasapainottelussa 

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita perustetiin Suomessa jo 1950-luvulla. Vaikka työn muodot, mallit ja menetelmät elävät ajassa, ovat sen juuret ja periaatteet pysyneet pitkälti samoina. Tekoälyn hyödyntäminen tiedontuotannossa on pian arkipäivää, mutta sen hyödyntämiseen tarvitaan myös osaamista. Aika ja sen myötä teknologian kehitys muuttaa myös työntekijöiden osaamisen vaateita. Tarvitaan jatkuvaa ammatillisen osaamisen päivittämistä, palvelujen muotoilua ja kehittämistä vastaamaan yhä paremmin nuorten tiedontarpeisiin. 

Viime vuosina sekä alueelliset, että valtakunnalliset palvelurakenteet ovat muuttuneet. Samoin myös palvelujen kehittämiseen liittyvän rahoituksen painopisteet ja määrä. Palveluita hajasijoitetaan, ja ne ovat jälleen sirpaloitumassa. Palvelupolkujen kuva hämärtyy. Tämä on laajempi yhteiskunnallinen kehityssuunta, eikä koske ainoastaan nuorisotyötä.

Erilaiset hankerahoitukset ohjaavat jo nyt vahvasti nuorisotyön suuntaa ja valtakunnallisesti painotukset ovat heilahdelleet rajustikin. Kaikki tämä voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia nuorten tieto- ja neuvontapalveluja nuorille on tulevaisuudessa saatavilla. Voimmeko varmistaa sen, että ne ovat yhdenvertaisesti saavutettavia kaikille nuorille? 

Tiedon merkitys laadukkaan elämän rakentajana

Nuorten tieto- ja neuvontatyö vaatii tekijältään laaja-alaista osaamista. On hallittava laajoja tietokokonaisuuksia sekä osattava yhdistää ja soveltaa tietoa kulloiseenkin tarpeeseen. On seurattava, ei pelkästään nuorisoalan muutoksia, vaan myös kaikkia muutoksia ja ilmiöitä, jotka voivat koskettaa nuoren elämää. On oltava yksi askel edellä. Työtä ei voi tehdä sattumanvaraisesti muiden tehtävien ohessa, vaan nuorten tieto- ja neuvontatyö on oma työmuotonsa. Työmuoto, johon tulee panostaa ja jota tulee tehdä suunnitelmallisesti sekä riittävillä resursseilla.

Peruspalveluiden arvioinnissa (2021) 82 prosenttia Suomen kunnista ilmoitti, että he tuottavat nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. Luvun ollessa näinkin suuri, on välttämätöntä, että niiden yhteiskehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen taataan riittävä rahoitus. Siten pystytään myös varmistamaan se, että kunnat pystyvät jatkossakin tuottamaan näitä kynnyksettömiä tieto- ja neuvontapalveluita monikanavaisesti ja että työntekijöillä on riittävä osaaminen niitä toteuttaa.

Jaana Fedotoff
Koordinaatin kehittämispäällikkö
Eurooppalaisen nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestön puheenjohtaja 2016-2022

Jaana Fedotoff on toiminut nuorisotyön kehittäjänä ja nuorten tieto- ja neuvontatyö uranuurtajana sekä Suomessa, että laajasti eurooppalaisissa nuorisoalan verkostoissa. Hän on ollut mukana kirjoittamassa useita nuorisoalan julkaisuja. 

Teksti kirjoitettu Jaanan haastattelumateriaalian pohjalta, haastattelija Laura Juntunen

Prenumerera på våra nyhetsbrev

Håll dig uppdaterad om alla våra tjänster, evenemang, utbildning och projekt.

Prenumerera nyhetsbrev!