Hyppää pääsisältöön

Yhteistyöllä ja uteliaalla asenteella pääsee pitkälle chatbottien kehitystyössä

Laura Juntunen

Vapaa toimittaja,

sisällöntuottaja (freelance)

Kuvaus

Botti-webinaarissa jaettiin arvokkaita vinkkejä, tietoa ja kokemuksia chatbottien kehitystyöstä. Useiden asiantuntijoiden puheenvuorot kannustivat kaikkia ainakin harkitsemaan, voisiko chatbotista olla hyötyä omalla toimikentällä.
Bottiwebinaarin livekuvituskuva

Sisältö

Nusufevon eli nuorille suunnatun verkkotyön foorumin keskiviikkona 17. helmikuuta järjestämässä Botti-webinaarissa käsiteltiin chatbottien tarjoamia mahdollisuuksia kohtaavan nuorisotyön näkökulmista. Alustuksissa ja keskusteluissa oli mukana useita asiantuntijoita, alan toimijoita sekä Nusuvefo-verkoston toimijoita. 

Webinaarin puheenvuoroissa pohdittiin esimerkiksi sitä, millaista bottien kehittäminen on, mitä tukea työhön on saatavilla ja kenen puoleen kannattaisi kääntyä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman toimiva.

Tunne kohderyhmäsi 

Toimivilla chatbotteilla voidaan tarjota nuorille arkea helpottavaa tietoa. Goforen Pasi Lehtimäen tekoälyn etiikkaa käsitelleen puheenvuoron aikana nousi esille, että varsinkin nuorille suunnatut chatbotit ovat yleensä joko informaatiota tarjoavia eli yksinkertaisiin kysymyksiin vastaavia tai sitten ratkaisua tarjoavia chatbotteja. 

Ensimmäisen ryhmän chatbotit voivat kertoa vastauksen esimerkiksi siihen, miten opintotukea haetaan. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvat chatbotit taas keräävät ensin tietoa chatbotin käyttäjästä esimerkiksi kysymysten avulla. Saamansa informaation perusteella botti kykenee ehdottamaan käyttäjälleen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. 

Koko webinaarin ajan korostui ajatus siitä, että toimivin chatbotti syntyy, kun kehittäjä tuntee kohderyhmän hyvin ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Voidakseen palvella nuoria mahdollisimman hyvin on nuorille käyttäjille suunnatun chatbotin kehittäjän tunnettava nuorten moninainen kohderyhmä ja sen erilaiset tarpeet. 
Tässä erilaisten asiantuntijoiden ja osaajien hyödyntäminen on tärkeää. Ei tule myöskään unohtaa käyttäjäryhmän kuulemisen tärkeyttä. Kun botteja kehitetään nuorille, kannattaa kuunnella, mitä nuoret itse chatbotilta toivovat.

Älä jää yksin

Erityisasiantuntija Niko Mustetsaaren, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen toiminnanjohtaja Suvi Tuomisen ja erityisasiantuntija Kari A. Hintikan paneelikeskustelussa pohdittiin yhdessä tekemisen tärkeyttä. 
Mitä useammat ja erilaisista lähtökohdista tulevat tekijät miettivät bottien kehittämistä ja kohderyhmän moninaisia tarpeita, sen toimivampi lopputulos on. Tässä Nusuvefo-verkostolla on erityisen tärkeä rooli, kun chatbotteja kehitetään yhdessä sen sijaan, että jokainen työskentelisi yksin. 

Chatbottien kehittäminen on usein työläs prosessi. Eri asiantuntijoiden ja toimijoiden yhteistyöllä voidaan säästää kustannuksissa, välttää päällekkäisyyksiä ja samojen virheiden toistamista sekä ylipäätään tuottaa laadukkaampia ratkaisuja. 

Chatbottien kehittämisestä kiinnostuneet toimijat voivat saada työhön tukea esimerkiksi Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksesta. Tulevaisuudessa erilaisten bottien kehittämistä pyritään koordinoimaan myös kansallisesti.

Nykyiset chatbottien taustalla toimivat systeemit eivät tue verkottunutta palvelukokemusta, mutta webinaarin aikana Ruostetsaari esitteli kansallista tekoälyohjelma AuroraAI:ta, jolla yhteensopivuusongelma pyritään ratkaisemaan. 

Myös nuorisotyöllä on mahdollisuus osallistua kansalliseen kehitystyöhön.

”Paras ymmärrys ei ole ministeriöillä, vaan teillä. Tarvitaan teidät ja tietysti nuoret itsensä mukaan”, Ruostetsaari muistutti. 

Rohkeasti kokeilemaan! 

Millaista chatbottien kehittäminen sitten käytännössä on? Botti-webinaarin kolmannessa osiossa keskityttiin kokemusten jakamiseen ja osallistavan kehittämisen etuihin.

Savon koulutuskuntayhtymän kehittämisasiantuntija Miina Morko muistutti, että parhaaseen lopputulokseen päästään, kun chatbotteja kehitetään nuoria osallistavasti, käytettävyys edellä ja niin, että lopputuloksena on valtakunnallisesti saavutettavia ratkaisuja. 

Kokemuksiaan Somecamp-botin ja Saapasbotin kehittämisestä olivat kertomassa Mika Pietilä Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskukselta ja Ville Viljakainen Lasten ja nuorten keskukselta. Pietilän ja Viljakaisen kokemusten mukaan kehittämistyö oli ollut innostavaa ja opettavaista, mutta paikoin myös haastavaa. 
Ensimmäinen sudenkuoppa tulee usein vastaan, jos bottia lähdetään kehittämään liian kiireellä.  Kehitystyö kannattaakin koordinoida ja suunnitella huolellisesti. Chatbotin käymän dialogin käsikirjoituksen pariinkin on helpompi lähteä sitten, kun taustatyö on tehty. 

Muiden, samoja kohderyhmiä omaavien toimijoiden kanssa verkostoitumisen ohella ei kannata unohtaa eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi tietosuojakysymykset on hyvä pitää mielessä alusta lähtien.

Liikaa ei kuitenkaan kannata murehtia. Viljakainen rohkaisi kaikkia kokeilemaan chatbottien kehittämistä tai ainakin pohtimaan, voisiko sellaisesta olla omalla toimikentällä hyötyä. 

Uteliaalla asenteella ja avoimella mielellä pääsee pitkälle, eikä virheitä kannata pelätä. Täysin valmista kun ei tule koskaan: jokainen chatbotti tarvitsee jatkossakin kehitystyötä toimiakseen myös tulevaisuudessa.

Teksti: Laura Juntunen:
Kuvitus: Linda- Saukko-Rauta, Redanredan

Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirjeitämme

Pysy ajan tasalla Koordinaatin kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.

Tilaa uutiskirje!