Hyppää pääsisältöön

Medialukutaidon lisääminen edistää nuorten hyvinvointia

Laura Juntunen

Vapaa toimittaja,

sisällöntuottaja (freelance)

Kuvaus

Mediakasvatuksella voidaan ehkäistä syrjäytymistä, lisätä yhteiskunnallista osallisuutta ja tarjota uusia demokraattisia vaikutuskeinoja. Nuorisotyön kentällä medialukutaidon kehittämisessä avainasemassa ovat nuorisoalan osaamiskeskukset.

Sisältö

Arkinen kanssakäyminen tapahtuu yhä useammin erilaisten medioiden välityksellä. Korona-aikana medioiden rooli elämässämme on korostunut entisestään. 

Media tarjoaa meille mahdollisuuksia, mutta joskus myös haasteita. Molempien tunnistaminen edellyttää monipuolista osaamista, jota voidaan yleisesti kutsua medialukutaidoksi. Lukemisen ohella medialukutaito tarkoittaa esimerkiksi kirjoittamista, itse tekemistä ja mediassa toimimista.  

Medialukutaito ei kuitenkaan tule itsestään. Esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaiseman raportin (2019) mukaan nuorten välillä on suuria eroja medialukutaidossa. Medialukutaitoon vaikuttaa muun muassa saatu koulutus. 

”Jotta ihmisillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää median tuomia mahdollisuuksia, tarvitaan systemaattista ja tasa-arvoista mediakasvatustyötä. Näin ihmisillä on paremmat mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan”, toteaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatustiimin erityisasiantuntija Lauri Palsa

  

Suojaa ja uusia mahdollisuuksia 

Asiantuntijat uskovat, että mediakasvatuksen avulla voidaan edistää esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä ehkäistä syrjäytymistä.  

Parhaassa tapauksessa medialukutaitoa lisäämällä voidaan myös vahvistaa demokraattista, moniäänistä ja inklusiivista yhteiskuntaa. Uudet mediat voivat myös tarjota vaikutuskanavan niille, joiden on aiemmin ollut vaikea saada äänensä kuuluviin.  

”Ilmastoasiat ovat teemana esimerkki siitä, miten media on tuonut esimerkiksi nuorille laajemmin mahdollisuuksia osallistua ja tuoda ääntään kuuluviin. Tämän voi nähdä moninaistavan keskustelua ja tekevän siitä tasa-arvoisempaa”, Palsa sanoo.  

Positiivisten mahdollisuuksien ohella on kuitenkin tunnistettava myös medioiden parissa toimimisen riskit. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 16–24-vuotiaista jopa 64 prosenttia oli nähnyt sosiaalisessa mediassa ihmisryhmiin kohdistuvia vihamielisiä ja halventavia viestejä. Samasta ikäluokasta 16 prosenttia oli kokenut häirintää ja 32 prosenttia oli joutunut epäasiallisen lähestymisen kohteeksi internetissä.  

Usein mediakasvatuksen tarpeellisuutta perustellaankin ennen kaikkea riskien välttämisellä ja nuorten suojelemisella haitallisilta sisällöiltä ja netin vaaroilta.  

”Vaikka mediakasvatuksella on paljon muitakin perusteita, tämä suojelullinen näkökulma on nostanut eri puolilla maailmaa päätään valeuutisten, salaliittoteorioiden ja populistisen retoriikan levitessä.” 

 

Mediaa kannattaa ihmetellä yhdessä nuoren kanssa 

Suomessa medialukutaidon sisällöt ovat olleet osa koulutusta jo vuosikymmeniä, mutta media muuttuu nopeasti. Miten mediakasvatusta tulisi tänä päivänä toteuttaa?  

Palsa vastaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa toteuttaa mediakasvatusta tai edistää medialukutaitoa. Mediakasvatusta on kaikki, mikä edistää ihmisen medialukutaitoa, ja usein se nivoutuu osaksi arkea.  

”Mediakasvatuksessa on tärkeää tietoisuus omasta toiminnasta ja tavoitteista. Itse ei tarvitse olla kaiken median asiantuntija ja tietää sen merkityksiä. Riittää, että tiedostaa itse median ja siihen liittyvän merkityksen.” 

Aikuiset voivat pyrkiä lisäämään lasten ja nuorten medialukutaitoa esimerkiksi yhteisten pohdintojen, tutkimisen, ihmettelyn, tekemisen, kokeilemisen tai vaikkapa pelaamisen kautta.  

Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, eikä kaikki medialukutaito ole kaikille hyödyllistä. Palsan mukaan paras tapa lähtee liikkeelle yksilön omista tarpeista.   

”Nuorisotyö on tässä hyvä esimerkki toiminnasta, jossa huomioidaan ihmiset yksilöinä ja toimintaa voidaan suunnitella sen mukaan.” 

 

Medialukutaitoa voi kehittää arkisissa työtehtävissä 

Nuorisotyön kentällä medialukutaidon kehittämisessä ja osaamisen edistämisessä avainasemassa ovat nuorisoalan osaamiskeskukset, jotka kehittävät aktiivisesti mediakasvatuksessa tarvittavia valmiuksia, asiantuntemusta ja osaamista. 

Työyhteisössä medialukutaitoa voidaan lisätä tutustumalla erilaisiin aiheisiin, osallistumalla koulutuksiin, tekemällä kehittämistyötä ja jakamalla osaamista kollegojen kesken. Kehitystä voi tapahtua sekä arjessa että erityistilanteissa.  

Erilaisia medioita on nykyään valtavasti, ja myös medialukutaidon kenttä on laaja. Palsa kehottaakin aikuisia pohtimaan niin omia, työyhteisön kuin myös nuorten vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita.  

”Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on utelias ja kiinnostunut nuorten maailmasta ja elämästä, ja pohtii median merkitystä siinä. Osaamisen kehittyminen tapahtuu paljolti yhdessä.” 

 

Teksti ja kuva: Laura Juntunen 

Lähteet:  

Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu] 2020

Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirjeitämme

Pysy ajan tasalla Koordinaatin kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.

Tilaa uutiskirje!