Hyppää pääsisältöön

Koordinaatti lausuu VANUPOsta

Kuvaus

”Ilman tietoa nuori on muita nuoria heikommassa asemassa toimimaan ja tekemään kauaskantoisia valintoja, jotka voivat vaikuttaa pitkälle hänen elämäänsä. Kaikilla nuorilla ei ole omaa tukiverkkoa tai ympärillä olevat aikuiset eivät yksinkertaisesti osaa neuvoa ja opastaa. Heiltäkin puuttuu tietoa. Siksi meidän tulee tarjota kaikille nuorille saavutettavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut monin eri tavoin. Tarvitaan palvelujen koordinointia ja vahvaa monialaista yhteistyötä niiden toteuttamiseksi. Koordinaatti täyttää omalta osaltaan tätä tehtävää.” 

Jaana Fedotoff, osaamiskeskus Koordinaatin kehittämispäällikkö, ERYICAn puheenjohtaja 
Koordinaatin tiimi kuvassa.

Sisältö

Painopisteet nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskuksille  

Tieto, neuvonta ja ohjaus ovat keskeisiä menetelmiä, jotka liittävät nuoren osaksi yhteiskuntaa. Kysymys on laajemmasta asiasta kuin vain nuorisotyön muodosta. Juuri siksi TNO-näkökulman tulisi näkyä osaamiskeskusten painopisteissä, ja erityisesti sektorien välisessä yhteistyössä. Tiedon ja ohjauksen saannin tasa-arvoiset mahdollisuudet kertovat myös yhteiskuntamme arvoista ja ymmärryksestämme siitä, mitä tarvitaan hyvään kasvuun ja merkitykselliseen elämään. 

Aikuistumisen kynnyksellä nuoret tekevät merkittäviä, elämänkulkuun vaikuttavia päätöksiä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta tietoa, neuvontaa ja ohjausta paikkariippumattomasti ja monikanavaisesti. Oikea-aikaisen, oikean tiedon saaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää. Ilman tietoa nuorella ei ole valinnan eikä toiminnan mahdollisuuksia. Tiedonsaanti tukee nuorten kansalaisuutta ja on teko yhdenvertaisemman demokratian puolesta.  Oikeus tiedonsaantiin on tunnustettu laajalti keskeisissä oikeudellisissa ja poliittisissa asiakirjoissa kansainväliselläkin tasolla. Nuori, jolla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saada tietoa, on muita heikommassa asemassa.  

Näkisimme ohjelmassa mielellämme maininnat media- ja informaatiolukutaidon edistämisestä, yhdenvertaisesta pääsystä palveluihin ja tiedonlähteisiin, nuorten valmiuksien vahvistamisesta ja siten nuorten toimintamahdollisuuksien parantamisesta globaalissa, digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Näihin liittyy vahvasti yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen, informaatiolukutaito ja kyky arvioida tietoa kriittisesti. Viimeksi mainitut teemat toteutuvat vahvasti kansainvälisessä ja eurooppalaisessa yhteistyössä muun muassa osaamiskeskus Koordinaatin tehtävissä. Teemat linkittyvät myös grooming-ilmiöön, vihapuheeseen ja radikalisoitumiseen, joissa teemme laadukasta yhteistyötä monialaisesti vahvistaen nuorten parissa toimivien henkilöiden ymmärrystä ja osaamista.  

Osaamiskeskusten tehtävien ja tavoitteiden tulee olla riittävän selkeät. Keskusten rooli ja valtuudet tulee olla hahmotettavissa ja ymmärrettävissä VANUPOsta. Lisäksi niiden asettamisessa tulee huomioida, että yhdelle osaamiskeskukselle voidaan osoittaa tavoitteita useammasta ohjelman painopisteestä. 

Odotamme vahvempaa nuorisotyön roolia suhteessa muihin sektoreihin. Nuorisotyö edustaa ohjelmassa nuoruuden asiantuntijuutta monialaisessa ammatillisessa työssä. 

 

Tieto, taito ja tekijyys nuoren merkityksellisen elämän tukena 

Olemme vahvasti sitä mieltä, että osallisuus on avain kohti merkityksellistä elämää. Osallisuutta tukee kansalaisyhteiskuntaan kuuluminen, siinä toimiminen ja vaikuttaminen. Ilman yhtä ei ole toista. Osallisuuden kokemukset syntyvät yhteisöissä, joissa nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tämän vuoksi katsomme, että yhteisöllisyys ja yhteisöt tulee sisällyttää VANUPOon näkyvämmin. 

Koordinaatin näkemys on, että nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa toteutuvat parhaiten, jos nuori on aidosti oman elämänsä tekijä, toimiva subjekti. Sen vuoksi ohjelmaluonnoksessa jäimme kaipaamaan sitä, että nuoret huomioitaisiin tekijöinä ja toimijoina. Luonnoksen tulisi toisin sanoen olla nuorilähtöisempi niin tavoitteiden kuin toimenpiteidenkin osalta.   

Ratkaisuksi tarvitaan mainittuja osallistumisen paikkoja, menetelmiä ja välineitä, mutta ennen kaikkea nuoret tarvitsevat riittävästi tietoa omista oikeuksistaan osallistua ja vaikuttaa. Oikeus tiedonsaantiin onkin tunnustettu laajasti keskeisissä oikeudellisissa ja poliittisissa asiakirjoissa kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.  Ohjelmaluonnoksessa tavoitteisiin mennään paikoin hyvin suoraviivaisesti ilman että nähdään prosessi, jossa nuoren omat taidot ja osaaminen vahvistuvat ja hän kehittyy omannäköisensä elämän tekijänä. 

 

Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen 

Nuoret tarvitsevat tietoa vaikuttamisen tavoista sekä välineitä vaikuttamisen tueksi, kansainvälistä yhteistyötä unohtamatta. Ilmastonmuutos on globaali haaste, joten tässä yhteydessä tulee vahvemmin tehdä kansainvälistä vaikuttamistyötä ja lisätä nuorten mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen kestävällä tavalla. Toimintaan osallistuminen vähentää ilmastoahdistusta ja lisää merkityksellisyyttä nuoren elämässä. Toimenpidetasolla tulee varmistaa, että vaikuttamismahdollisuudet ovat yhdenvertaisesti kaikkien nuorten käytössä eivätkä ne rajoitu vain yhteen malliin tai menetelmään. 

Ohjelmaluonnoksessa nuoret nähdään vielä enemmänkin kohteina kuin osallisina. Kun kehitetään nuorille suunnattuja osallistumisen välineitä, heille on myös annettava rooli niiden kehittämisessä. Lisäksi kehittämisen pohjana tulee käyttää tutkittua tietoa siitä, millaisilla tavoilla nuoret haluavat vaikuttaa.  

EU:n nuorisostrategiassa linjataan, että nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tarkoittaa sitä, että nuoria kannustetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään. Yhteiskunnallisella tasolla se vaatii, että meillä on resursseja ja keinoja, joilla nuorten näkemykset otetaan huomioon asianmukaisella tavalla. 

Haluamme korostaa viestiä siitä, että nuorilla on oikeus saada tietoa omista oikeuksistaan. Tieto on väline toimintaan ja tekoihin. Tämä on kirjattu mielestämme hyvin Suomen tavoitteisiin nuorisoalan kansainvälisestä ja eurooppalaisesta yhteistyöstä. 

Nuortenideat.fi -palvelun kehittämistä ja käyttöä tulee tukea toimenpiteillä siten, että palvelua hyödynnetään päätöksenteossa ja nuorten kuulemisessa myös valtakunnallisella tasolla. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta tulee vahvistaa läpileikkaavasti koko yhteiskunnan tasolla. Ehdotuksessa tulee huomioida myös koulujen ulkopuolella tapahtuva oppiminen.  

 

Yhteistyöllä groomingia vastaan 

Ohjelmaluonnoksessa tuodaan esiin ajankohtainen grooming-ilmiö, jonka käsitettä tulee edelleen avata ja selvittää. Grooming on ohjelmaluonnoksessa esitettyä laajempi ilmiö, kyse ei ole ainoastaan sosiaalisen median ilmiöstä vaan laajemmasta seksuaalisen houkuttelun muodosta, jossa usein aikuinen tekijä valmistelee nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla uhriinsa luottamus- tai kiintymyssuhteen. 

Osaamiskeskus Koordinaatin grooming-hanke käynnistyi toukokuussa 2019. Hankkeessa on kartoitettu nuorisotyöntekijöiden osaamistarpeet, jotka liittyvät groomingin tunnistamiseen, ehkäisyyn ja puheeksi ottamiseen nuorten kanssa. Hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella nuorisotyöntekijät tarvitsevat lisää tietoa sekä koulutusta teeman käsittelyssä työssään nuorten kanssa.  

Tämän hankkeen yhteistyökumppaneiden kesken on syntynyt toimiva yhteistyöverkosto, joka koordinoidusti kokoaa yhteen kaikki keskeiset aiheeseen liittyvät asiantuntijat ja toimijat. On siis jo olemassa toimiva yhteistyöverkosto, jota kannattaa hyödyntää yhtenä VANUPOn toimenpiteistä. Teemaan liittyvissä toimenpiteissä tulee korostaa työn pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä. 

 

Nuorisoalan kansainvälinen yhteistyö 

Nuorten oikeus tietoon sekä nuorten oikeus tietää omista oikeuksistaan on kirjattu useisiin eurooppalaisiin asiakirjoihin. Koordinaatti tekee eurooppalaista yhteistyötä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja jalkauttamiseksi, ja pidämme tärkeänä, että nämä oikeudet nostetaan tavoitteeksi kansainväliselle yhteistyölle. 

On merkityksellistä, että osaamiskeskukset osallistuvat aktiivisesti nuorisotyön kehittämiseen eurooppalaisessa yhteistyössä ja jalkauttavat eurooppalaisia nuorisotyön ja -politiikan suuntaviivoja ja suosituksia myös kansallisesti. Lisäksi voitaisiin korostaa osaamiskeskusten roolia aktiivisina vaikuttajina eurooppalaisessa alaan liittyvässä yhteistyössä, muun muassa nuorisotyön koulutuksen kehittämisessä. 

Kansainvälinen yhteistyö tarkoittaa riittävää osaamista, vaikuttamista, verkostoitumista ja valmiutta kehittää nuorisotyötä kansainvälisillä kentillä. Koordinaatin toimintatapa toimii esimerkkinä pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Tarvitaan riittävää osaamista ja tietopohjaa, jotta nuorisotyön asemaan, nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseen, liikkuvuusohjelmien toimeenpanoon ja nuorten tietoisuuden lisäämiseen voidaan vaikuttaa. Näiden tavoitteiden tulisi näkyä myös osaamiskeskusten painopisteissä. 

Eurooppalaisessa kontekstissa nuorten radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi on yksi keskeinen teema, joka näkyy myös osaamiskeskus Koordinaatin kansainvälisten nuorisoalan kumppaneiden työssä.  Eurooppalaisilla nuorisotyön toimijoilla on enemmän kokemusta nuorten radikalisoitumisen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Tämä teema voitaisiin nostaa Suomen tavoitteisiin nuorisoalan kansainväliselle eurooppalaiselle yhteistyölle.  

Koordinaatin lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan Lausuntopalvelusta

Tekstissä on viitattu seuraaviin asiakirjoihin: 
Euroopan neuvoston suositukset nuorisotiedotuksesta No.R(90)7 & 2010 Rec(2010)8 
Euroopan neuvoston suositus CM/Rec(2016)7 nuorten mahdollisuuksista käyttää oikeuksia 
Euroopan unionin nuorisostrategia vuosille 2019-2027 
YK:n kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus ja lapsen oikeuksien sopimus  

Pysy ajan tasalla Koordinaatin osaamiskeskuskuulumisista

Tilaa uutiskirje!