Skip to main content

Byströmin Ohjaamossa on selätetty pandemian aiheuttamat haasteet

Hanna-Leena Hildén

kesätyöharjoittelija,

Koordinaatti

Kuvaus

Maailmankriisin iskiessä ajanvaraukseton asiointi kasvokkain jouduttiin keskeyttämään tieto- ja neuvontatyössä. Siispä tietopalveluohjaajat loivat uudenlaisia toimintamalleja etätyöskentelyyn.
Kuvassa nuori nainen tietokoneella.

Body

Oulun Byströmin Ohjaamon tietopalveluohjaajat Hanna Mettovaara ja Jemina Maijanen jakavat kokemuksiaan pandemia-ajan vaikutuksista nuorten parissa tehtävään tieto- ja neuvontatyöhön.

 

Mitä tapahtui maaliskuussa 2020, kun maailma pysähtyi? 

Alle 30-vuotiaille oululaisille tieto- ja neuvontapalveluita tarjoava Byströmin Ohjaamo sulki ovensa muiden palveluntarjoajien lailla vuosi sitten keväällä. Tilanteen ymmärtämiseen kului oma aikansa.

Nuorten kanssa tilanne tuli äkkiä. Meidän piti siirtyä todella nopeasti työvälineisiin, jotka eivät olleet olleet niin aktiivisessa käytössä. Ohjelmistot ja alustat vaativat harjoittelua, vaikka ne olivat osaltaan tuttuja, kertoo Hanna Mettovaara.

Suurin haaste oli se, että kasvokkain järjestettävät tapaamiset jouduttiin lopettamaan. Moni nuori jäi kaipaamaan live-kontakteja. Silmien edessä tapahtuvalla elekielellä on suuri merkitys kommunikoinnissa – etenkin, jos suomen kielen taidot ovat heikot. Myös esimerkiksi virallisten papereiden, kuten hakemusten täyttäminen on huomattavasti helpompaa kasvotusten, kuin etänä.

Byströmin Ohjaamolla oli hyvä lähtötilanne yllättävään tilanteeseen. Jo ennen pandemiaa käytössä oli erilaisia verkkovälineitä, kuten Chat-palvelu, sekä pelialustat, joilla voidaan harjoitella tunnetaitoja. Näiden käyttöä jatkettiin etäaikana luontevasti.

 

Nuorten kanssa käydyissä keskustelussa toistuivat samat teemat

Sosiaalisten kontaktien vähentyessä keskusteluavun tarve korostui. Huolien aiheuttajiksi nousivat muun muassa yksinäisyys, motivaation puute, sekä pelko siitä, mitä tapahtuu ja kuinka tästä selvitään. Toisaalta tulevaisuus herätti kysymyksiä: miten muutosten kanssa pärjätään esimerkiksi opiskelussa ja onko jatkossa saatavilla töitä.

Kun alkujärkytyksestä selvittiin ja uudet välineet löytyivät ja tulivat luontevammiksi käyttää, pystyimme tarjoamaan nuorille kuuntelevaa korvaa, kannustusta, ymmärrystä ja toivoa tulevaisuuteen, muistelee Hanna Mettovaara.

 

Kesällä 2020 lähityötä aloiteltiin varovasti uudelleen

Kasvokkain tapahtuvaa yksilötyötä päästiin tekemään ajanvarauksella kesäkuussa 2020. Ryhmätoiminnat olivat kuitenkin pitkään tauolla. Muutaman hengen porukoilla tavattiin ulkona puistossa, jolloin nuoret pääsivät tapaamaan toisiaan ja ohjaajia.

Syksyllä tiukentuneet rajoitukset otettiin tyynesti vastaan. Henkilökohtaiset elämät eivät aiheuttaneet enää haasteita, sillä työt osattiin totuttujen tapojen mukaan sopeuttaa ajallisen suunnittelun avulla kotiin mallikkaasti. Nuorille verkossa asiointi oli tullut kevään aikana jo tutuksi ja luontevaksi, eikä kasvokkain tapaamisia enää edes toivottu kovin paljon.

 

Purkutyö on parhaillaan käynnissä

Tällä hetkellä Ohjaamon työntekijät ovat joka toinen viikko etänä ja joka toinen viikko lähityössä. Ajanvaraukseton asiakasvastaanotto avattiin vihdoin huhtikuussa 2021 yli vuoden tauon jälkeen, mikä on ilahduttanut niin nuoria kuin työntekijöitäkin.

Nuoret ovat pikkuhiljaa alkaneet löytämään takaisin paikan päällä asioimiseen. Vei hieman aikaa sisäistää se, että Ohjaamoon voi taas tulla ja mennä ilman erikseen varattua aikaa, toteaa Jemina Maijanen.

 

Teknologiaa tullaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa 

Tietopalveluohjaajien työ on toisinaan liikkuvaa. Palavereissa käyttöön otettu hybridimalli mahdollistaa sen, ettei kokouksia tarvitse jättää väliin, vaikka seuraava tapaaminen olisi toisella puolella kaupunkia, sillä etänä osallistuminen on mahdollista videopuhelun välityksellä.

Luentotyyliset infotapahtumat, joissa näytetään diaesityksiä ja jaetaan tietoa, osataan järjestää jatkossa vaivattomasti etänä. Katsojia voidaan osallistaa aiheen pariin esimerkiksi Kahoot- tai Mentimeter-peleillä. 

 Nuorille voidaan edelleen tarjota etäpalveluita milloin vain, kun he sitä toivovat, sillä se on jo luonteva tapa ohjaukseen. Myös sometyöhön on panostettu, ja se on noussut erittäin tärkeäksi kanavaksi ohjaajien ja nuorten välillä.

Veikkaan, että monen nuoren kynnys ottaa yhteyttä on voinut jopa madaltua, koska heidän ei tarvitse kokea painetta paikan päälle saapumisesta. Toki osalla kotona olo on voinut aiheuttaa päinvastaisen passivoitumisreaktion, Jemina Maijanen pohtii.

 

Nuortenoulu.fi-verkkopalvelu on yksi etätyön positiivisista tuloksista

Toukokuussa julkaistun Nuortenoulu.fi-verkkopalvelun kehitysprosessi oli käynnissä ennen koronan alkua, joten täyssulun iskiessä siihen riitti hyvin resursseja. Työntekijät olivat helposti tavoitettavissa palavereihin, suunnitteluun ja kirjoitustyöhön, mitä palvelun kehitys vaati. Myös monia nuoria saatiin prosessiin mukaan.

Palvelusta löytyy muun muassa NettiNappi-sivuilta aiemmin tuttu Pulmakulma, ajankohtaista tietoa nuoria koskevista asioista, sekä Chat-palvelu. Sivuilta löytyvästä “Löydä oma palvelusi”-osiosta voi hakea sopivia palveluita hakusanojen ja kohderyhmän valinnan avulla.

Ihmismieli on kyllä ihmeellinen. Olemassa oleviin tilanteisiin tottuu ja sopeutuu yllättävän nopeasti, jolloin ei edes muista yksityiskohtia siitä, milloin on oltu etänä ja milloin pari päivää lähitöissä. Tilanteet elää ja ehkä hyväkin, että elämme sitä aikaa, mikä on tällä hetkellä, Hanna Mettovaara pohtii.

Tutustu Nuorten Oulu -verkkopalveluun tämän linkin kautta.