AJANKOHTAISTA

Monimos on pääkaupunkiseudun monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Monihelin ylläpitämä verkkopalvelu, joka tituleeraa itseään Suomen monikulttuuriseksi ääneksi. Palvelu on toteutettu aktiivisten maahanmuuttajien sekä EU-komission tukeman EPACE-projektin (Exchanging good practices for the promotion of an active citizenship in the EU) ja Somus-projektin (Sosiaalinen media kansalaisten ja julkishallinnon väliseen yhteistyöhön) tutkijoiden välisenä yhteistyönä.

Monimos on yhteisöllinen verkkopalvelu, johon käyttäjät tuottavat kaiken sisällön. Virtuaalinen kohtaamispaikka on tarkoitettu kaikille Suomessa asuville ihmisille, jotka ovat kansainvälisesti suuntautuneita. Lisäksi kohderyhmänä ovat monikulttuurijärjestöt, jotka pyrkivät edistämään monimuotoisuutta, osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta.

Palvelu mahdollistaa verkostoitumisen sekä monikulttuurisiin järjestöihin ja harrasteryhmiin tutustumisen ja liittymisen. Palvelusta saa myös tietoa pääkaupunkiseudun sekä muunkin Suomen monikulttuurisista tapahtumista. Monimos on vaikuttamiskanava, jonka avulla voi levittää tietoa omasta toiminnastaan ja jakaa mielipiteitä samanhenkisten ihmisten kanssa. Sivusto on toteutettu englanniksi, mutta muita kieliä on tulossa mukaan myöhemmin. Sisältöä palveluun voi tuottaa millä tahansa haluamallaan kielellä.

Monimos-verkkopalvelu

Heidi Kyllönen

******************************

Monikulttuurisen väestön nopea kasvu vuosien saatossa on vaikuttanut erilaisten tukimuotojen kehittämiseen ja monikulttuurisuustyön verkoston laajentumiseen. Silti esiin nousee yhä paljon ennakkoluuloja ja kysymyksiä, jotka usein aiheutuvat tiedonpuutteesta. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimarin nuorisotiedottaja ja hankekoordinaattori Hanna-Maria Parviainen ja monikulttuurisen nuorisotyön ohjaaja Svetlana Sivil toivovat laajempaa yleistä tiedottamista monikulttuurisuusasioista, jotta vältyttäisiin negatiivisilta asenteilta. Asioiden oikeanlainen uutisointi antaisi kaikille tietoa tasapuolisesti ja helpottaisi suvaitsevaisuuden syntymistä.

Reimarissa asioi paljon monikulttuurisia nuoria ja heidän tiedontarpeensa poikkeavat kantaväestön tarpeista lähinnä siten, että monet meille tutut asiat eivät ole heille itsestään selviä. Useat asiat ovat heille uusia ja työntekijän pitää osata selittää ne ymmärrettävästi ja selkeästi. Asiointia helpottaisi usein se, että tietoa olisi saatavilla nuoren omalla äidinkielellä. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, on tärkeää tarjota tietoa mahdollisimman selkokielisesti ilman kielikoukeroita ja vertauskuvia. Hyvin suomea puhuvan nuorenkin on joskus vaikeaa ymmärtää tiettyjä suomenkielisiä sanontoja tai ilmaisuja.

Yksi aihealue, josta monikulttuuriset nuoret selkeästi tarvitsevat lisätietoa, on työpaikan etsimiseen liittyvät haasteet. Itsensä ilmaiseminen työhakemusta tai CV:tä laadittaessa on hankalampaa kuin kantaväestöllä. Parviainen ja Sivil toivovatkin, että asiaan panostettaisiin enemmän myös kouluissa. Myös erilaiset kulttuurien väliset erot askarruttavat nuoria ja heillä on selkeä tarve keskustella niistä Reimarin työntekijöiden kanssa.

Monikulttuurisen tieto- ja neuvontatyön pohjana verkostoituminen

Vuonna 2005 Vaasaan perustettu Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari toimii nykyisin Vaasan lisäksi myös sen ympäryskunnissa eli Isossakyrössä, Laihialla ja Vähässäkyrössä. Vuodesta 2008 lähtien seutukunnallisena hankkeena toiminutta Reimaria tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ELY-keskus. 13-22-vuotiaille nuorille suunnatussa tieto- ja neuvontapalvelussa työskentelee Parviaisen ja Sivilin lisäksi osa-aikainen seutukunnallisen hankkeen työntekijä.

Svetlana Sivil vastaa Reimarin aktiivisesti toteuttamasta ja kehittämästä monikulttuurisuustyöstä. Hän työskentelee kaupungin ja lähialueiden monikulttuurisuustyöryhmissä ja kehittää eri toimijoiden yhteistyötä. Yksi työtehtävistä on kokkikerhon vetäminen monikulttuurisille tytöille. Reimarin uuden verkkosivuston avautuessa syyskuussa tieto- ja neuvontapalveluja tullaan tarjoamaan monikulttuurisille nuorille entistä enemmän myös verkossa, mutta Parviainen ja Sivil uskovat kasvokkain tapahtuvan ohjauksen pysyvän myös tulevaisuudessa merkittävimpänä toimintamuotona.

Heidi Kyllönen

Reimari verkossa