Toimintamuodot

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on nuorten henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukemista lähipalveluna palvelupisteissä, verkkoperustaisissa palveluissa tai muissa toimintaympäristöissä. Nuorille tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisesti eri kanavia ja menetelmiä, kuten sosiaalista mediaa ja nuorten vertaisryhmiä.

Nuoren valmiuksista riippuen hän voi halutessaan etsiä tietoa kysymykseensä omatoimisesti esitteistä, oppaista, netistä, tietokannoista tai muista tarjolla olevista tietolähteistä. Useissa keskuksissa ja pisteissä nuorella on lisäksi mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan paikan päällä tai puhelimitse.

Verkkoperustaisen nuorten tieto- ja neuvontatyön välineet ja kanavat ovat viime vuosina monipuolistuneet. Verkkosivujen rinnalle ovat tulleet sosiaalisen median mahdollisuudet sekä niiden kautta monipuolistuva palveluiden ja toimijoiden kenttä. Reaaliaikaiset tieto- ja neuvontapalvelut voivat olla esimerkiksi asiakkaan ja työntekijän kahdenkeskiseen chat-keskusteluun pohjautuvia palveluita, joita on toteutettu useimmissa verkkoperustaisissa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön päämääränä on edistää nuorten kuulemista, osallistumista ja vaikuttamista heidän omien asioidensa hoitamisessa sekä yhteiskunnallisissa asioissa. Tätä tavoitetta voidaan edistää itse työmuodon lisäksi erilaisilla demokratiavälineillä, jotka toimivat verkossa. Yksi verkkovaikuttamisen väline, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee, on vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi. Se on osa oikeusministeriön demokratiapalveluita verkossa.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tuotetaan monin tavoin eri toimijoiden, myös nuorten kanssa. Menetelmät ja toimintaympäristöt ovat moninaiset, verkko on niistä yksi. Sektorirajoja ylittävien TNO-palveluiden (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden) tuottamiseen pyritään elinikäisen ohjauksen näkökulmasta.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on nuorisotyön työmuoto, jota toteutetaan samojen yleispätevien, suuntaviivoja antavien periaatteiden mukaisesti laajasti Euroopassa.

Esimerkkejä nuorten tieto- ja neuvontatyön muodoista ja menetelmistä:

  • yksilötyö
  • ryhmien kanssa tehtävä työ
  • vertaisnuorisotiedottaminen
  • fyysiset toimintaympäristöt (pisteet, keskukset, koulut, kirjastot, nuorisotilat, osana matalan kynnyksen palvelupaikkoja jne.)
  • verkossa erilaisin menetelmin ja välinein (pelit, some-kanavat, verkkopalvelut, chatit jne.)
  • verkkoympäristö, jossa palvelua annetaan tai verkkotoimintaympäristö, jossa palveluun liittyvää toimintaa toteutetaan
  • jalkautuvat palvelut (palveluja viedään koulujen auloihin välituntien ajaksi, tilaisuuksiin, messuille, tapahtumiin jne.)
  • pelilliset menetelmät (aihealueista tehdään pelejä, joita esimerkiksi koulu- ja nuorisoryhmät voivat tilata käyttöön)

Mitkään muodoista ja menetelmistä eivät ole toisiaan poissulkevia. Palveluiden tulee perustua nuorten tiedon tarpeisiin, yhteistyöhön, palvelukartoitukseen, resurssien arvioimiseen ja tarpeelliseen suunnittelutyöhön. Ja siihen, että nuoret ovat jo alusta lähtien mukana.

Palvelua henkilökohtaisesti

Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa korostetaan henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan olevan tänä päivänä vielä tärkeämpää kuin edellisten sukupolvien kohdalla, koska nuorten sosiaalinen osallistaminen on entistä pidempi ja monimutkaisempi prosessi.

Vaikka tietoyhteiskuntaosallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan, ja nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret itse pitävät tärkeänä mahdollisuutta kohdata kasvokkain. Lähipalveluille on siksi edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää. (Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9. s. 61).

Nuorten kysymykset liittyvät usein laajasti koko elämäntilanteeseen. Toisinaan nuorten on vaikeaa hahmottaa, mitä tietoa he hakevat. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut auttavat kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.

Nuorten kysymykset liittyvät tyypillisesti asumiseen, työllisyyteen, opiskeluun, ulkomailla työskentelyyn, kursseihin, vaihto-opiskelumahdollisuuksiin ja EU:n rahoitusmahdollisuuksiin, matkailuun, terveyteen, ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja oikeuksiin.