Koordinaatin ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vuosi 2017

Asetimme Koordinaatin vuoden 2017 painopisteiksi palveluiden vaikutusten arvioinnin ja laatutyön, strategiatyön, alueellisen verkostoyhteistyön kehittämisen ja viestinnän sekä koulutussisältöjen kehittämisen.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden monialainen määrittelytyöryhmä aloitti työskentelyn viime vuonna. Ryhmän tehtäväksi asetettiin palveluiden määrittely, jotta niiden vaikutuksia voitaisiin arvioida. Keskeisiksi kysymyksiksi työskentelyssä muodostuivat mikä on palvelua ja miten se määritellään.

Samanaikaisesti käynnistimme arvioinnin Koordinaatin omista palveluista, sillä tiedossa oli syksyllä alkava hakuprosessi osaamiskeskukseksi. Prosessin päätteeksi Koordinaatti valittiin yhdeksi nuorisoalan valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi vuosille 2018-2020.

Työstimme vuoden aikana strategian, johon kokosimme tietoa eri kohderyhmiltä siitä, tarjoammeko palveluita, jotka kohtaavat heidän tarpeensa. Tutkimustyössä hyödynsimme palvelumuotoilun menetelmiä, kuten asiakashaastatteluja, fokusryhmähaastatteluja ja työpajoja.

Muutamia muita poimintoja viime vuoden toiminnastamme:

  • Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointia koskeva tutkimus tilattiin Nuorisotutkimusseuralta
  • Vertais- ja itsearviointimallien opas julkaistiin ja sitä jalkautettiin kentälle
  • Vertaisoppimisen koulutus suunniteltiin ja pilotoitiin, koulutusmateriaalina käytettävä työkalupakki käännettiin suomeksi
  • Olimme vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, muun muassa ERYICAn strategiatyöskentelyssä
  • Koulutussisältöjä suunniteltiin ja toteutettiin verkko-oppimisympäristöön eurooppalaisessa DOYIT-hankkeessa
  • Distanssi-yhteistyöhankkeessa toteutettiin digitaalisen nuorisotyön cMOOCit

Vuoden 2017 lopputulemana nostimme viestinnällisesti esiin ehdotuksen raja-aitojen kaatamisesta niin nuorisotyön sisällä kuin suhteessa muihin nuorten kanssa toimiviin ammattilaisiin. Sektoriajattelun kumoaminen on tärkeää nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Kaikki nuorten parissa työskentelevät tarvitsevat tieto-, neuvonta- ja ohjausosaamisen vahvistamista sekä tukea pysyäkseen ajan tasalla nuorten elämään liittyvässä tiedossa.

Infograafista (pdf) näet tiiviisti koottuna Koordinaatin toimintaa vuonna 2017.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tilastoja vuodelta 2017

Katso kooste nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vuoden 2017 tilastoista infograafista (pdf).

Nuorisotilastot.fi:n mukaan 76,1 % Suomen kunnista tarjosi nuorten tieto- ja neuvontapalveluja vuonna 2017. Nuorten tieto- ja neuvontapisteitä tai -keskuksia oli 165, verkkoperustaisia palveluita 35. Lisäksi Suomessa on nuorille suunnattuja valtakunnallisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Kohtaamon keräämien tietojen mukaan 94 %:ssa Ohjaamoista nuorten tieto- ja neuvontapalvelua on saatavilla jollakin tavalla, 79 %:ssa joka päivä (Lähde: Kohtaamon dokumentti ”Ohjaamojen työntekijäresurssit ja Ohjaamoista saatavat palvelut 2018”).

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut voivat käyttää maksuttomasti käyttäjämäärien tilastoimiseen Koordinaatin ylläpitämää valtakunnallista Nutitilastot.fi-sovellusta. Sovelluksessa on 89 tunnusta aktiivisessa käytössä. Alla olevissa tilastoissa on huomioitu sovellusta käyttävät palvelut.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa oli vuonna 2017 yhteensä 133 768 käyttökertaa. Luku sisältää niin yksittäisten nuorten, nuorten parissa toimivien ja huoltajien käyttökerrat kuin ryhmissä kohdatut nuoret, nuorten parissa toimivat ja huoltajat.

Käyttökertojen kokonaismäärä on kasvanut edellisestä vuodesta lähes 16 %. Suhteessa vuoteen 2014 käyttäjämäärä on kolminkertaistunut. Vilkkaimmat kuukaudet keväällä olivat helmi-, maalis- ja toukokuu, syksyllä loka- ja marraskuu.

67,1 % nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä kohdataan ryhmäkäynneillä. Kävijöitä ryhmissä oli yhteensä 89 825 henkilöä.

Tilastoista on nähtävissä, että poikien käyttäjämäärät ovat tyttöjä suuremmat lähes joka kuukausi. Lisäksi niiden käyttäjien määrä, joiden sukupuoli ei ole tiedossa on merkittävä: lähes kolmannes. Poikien osuus kaikista käyttäjistä on 38 % ja tyttöjen osuus 34 %.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita yksilönä käyttävien nuorten ikäryhmiä tarkastellessa erottuu selkeästi 18–24-vuotiaiden ikäryhmä. Ikäryhmä muodostaa 53 % yksilökäyttäjien kokonaismäärästä. Selkeä ero nuorempien ikäryhmien käyttäjämääriin johtuu pitkälti siitä, että Nutitilastot.fi-sovellusta käyttävien Ohjaamoiden työ painottuu vahvasti 18-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin nuoriin aikuisiin.

Selkeästi eniten nuorten tieto- ja neuvontapalveluja käytettiin edelleen paikan päällä asioimalla, 73,6 %. Seuraavaksi eniten käytettiin puhelinta, kysy-vastaa-palvelua ja pikaviestimiä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kohtaavat nuoria myös palveluiden jalkautuessa. Jalkautuneet palvelut muodostivat 4 % nuorten yksilökohtaamisista. Kun erilaiset digitaaliset palvelukanavat lasketaan yhteen, muodostivat ne yhteensä 13,8 % yksilökohtaamisista.

Viisi kysytyintä aihealuetta nuorten käyttäjien keskuudessa olivat: 1) työ ja yrittäjyys, 2) koulutus ja opiskelu, 3) hyvinvointi ja terveys, 4) oma talous ja 5) omaan kotiin.