Nuorisoalan osaamiskeskukset

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut uudistettu nuorisolaki kytkee lain tavoitteet ja arvolähtökohdat entistä kiinteämmin toimialan ohjaukseen ja valtion rahoitukseen. Laissa säädetty valtion nuorisotyön ja –politiikan kehittämisohjelma (Vanupo) tarkentaa lain pitkäjänteiset tavoitteet hallituskauden mittaisiksi. Vanupossa määritellään hallituskauden keskeiset nuorisopoliittiset tavoitteet, asetetaan kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle sekä painopisteet nuorisoalan osaamiskeskusten toiminnalle.

Osaamiskeskuksilla on siten kiinteä yhteys Vanupoon. Siksi niiden valtionapukelpoisuus myönnetään aina määräajaksi, joka on Vanupon kauden mittainen.

Mitä ovat osaamiskeskukset ja mitä ne tekevät?

Lain määritelmän mukaan kyseessä on yhteisö, joka ”kehittää ja edistää nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta valtakunnallisesti; osaamiskeskuksen voi myös muodostaa kahden tai useamman yhteisön sopimukseen perustuva yhteenliittymä”. Osaamiskeskus ”kehittää ja edistää nuorisoalan perus- ja erityisosaamista sekä nuorisoalan asiantuntija- ja muita palveluja tuottamalla, kokoamalla, hyödyntämällä tai jakamalla tietoa nuorista, nuorisotyöstä tai nuorisopolitiikasta”, ja lisäksi sen tulee toteuttaa nuorisolain tavoitteita ja lähtökohtia.

Nuorisolaissa ja lain asetuksessa säädetään osaamiskeskusten valtionapukelpoisuudesta sekä niiden valtionavustuksen myöntöedellytyksistä.

Miksi osaamiskeskusrakenne luotiin?

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on nuorisotyön ja –politiikan yleinen johto, yhteensovittaminen ja kehittäminen sekä yleisten edellytysten luominen valtionhallinnossa. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan ministeriössä tietoa ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista. Myös nuorisoalan toimijoiden ajankohtaisiin tieto- ja osaamistarpeisiin tulee vastata. Tasalaatuisesti, koko maassa. Osaamiskeskusrakenne on väline, jolla edellä mainittuihin tarpeisiin reagoidaan. Koska osaamiskeskusten toiminta on sidottu Vanupon kaudeksi, voidaan varmistaa, että sisällöt ovat aina ajankohtaisia ja merkityksellisiä, eivätkä jäänteitä menneisyydestä.

Onkin syytä korostaa, että osaamiskeskustoiminta on tästä syystä projektiluonteista. Osaamiskeskuksena voi toimia monen tyyppiset organisaatiot.  Osaamiskeskus on kuitenkin aina emo-organisaationsa liitännäinen, se ei voi (eikä sen kannata) kattaa järjestäjätahonsa koko toimintaa, sillä Vanupo-painopisteiden todennäköisesti vaihtuessa toiminnalta putoaisi tällöin rahoituspohja. Tähänastinen, lyhytaikainen kokemus viittaisi siihen, että kunnat tai projektitoimintaan tottuneet kattojärjestöt soveltuisivat hyvin osaamiskeskustoiminnan järjestäjiksi.

Mitä on saatu aikaan?

Osaamiskeskukset aloittivat toimintansa tämän vuoden helmikuussa. Niiden toimintakauden tehtävistä sekä tehtäväkohtaisista tavoitteista, tulosodotuksista, toimenpiteistä ja tulosten osoittamisen mittareista sovittiin ministeriössä käydyissä tavoiteohjauskeskusteluissa. Ministeriö toivoo, että nuorisoalan toimijat hyödyntäisivät niiden tarjoamia koulutus- ja tukipalveluja.

Osaamiskeskuskokonaisuuden toimintaa on vielä aikaista arvioida. Niiden valintaprosessi kuitenkin osoitti, että alalta löytyy kehittämisen ja verkottumisen tahtoa. Yhteenliittymänä toimimisen mahdollisuus avaa väyliä kumppanuuksien syventämiselle. Yhteenliittymien kautta voi yhteisten tavoitteiden takana olla mukana hyvinkin laaja ja monipuolinen joukko eri osaajia.

Ensi vuonna käynnistyy uuden Vanupon (2020-2023) valmistelu, ja sen hyväksymisen myötä uusien osaamiskeskusten valinta. Nuorisoalan osaamisen vahvistamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Lisää tietoa nuorisoalan osaamiskeskuksista ja niiden tehtävistä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

Emma Kuusi
Ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Nuorisotyön ja politiikan vastuualue (NV)

Kuvassa Emma Kuusi avaamassa MOODI18-kehittämispäiviä.