Nuorisotyössä tarvitaan tietoa nuoriin kohdistuvasta houkuttelusta ja seksuaaliväkivallasta

Nuorten kokema seksuaalinen houkuttelu ja seksuaaliväkivalta ovat aiheita, joista nuorisotyössä keskustellaan. Nuorisoalalla työskentelevät ammattilaiset sekä vapaaehtoiset kohtaavat työssään nuoria, jotka ovat kohdanneet seksuaaliväkivaltaa. Nuorisotyöntekijän tulisi voida käsitellä asiaa nuorten kanssa, mutta useat kokevat, ettei heillä ole aiheesta tarpeeksi tietoa eikä osaamista.
 
Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaaliväkivalta tarkoittaa kaikkia niitä seksuaalisia tekoja, jotka loukkaavat lapsen tai nuoren seksuaalista koskemattomuutta. Teot voivat sisältää ahdistelua, lähentelyä, koskettelua, pakottamista kosketteluun sekä painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin. 
 
Lasten ja nuorten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin kutsutaan groomingiksi. Kyseessä on tapahtumaketju, jossa yleensä aikuinen valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista kaltoinkohtelua. Groomingia voi kuitenkin tapahtua ikätovereidenkin kesken esimerkiksi eri sovellusten kautta lähetettyjen viestien tai kuvien muodossa. Seksuaalista ehdottelua, ahdistelua tai häirintää tapahtuu yleisemmin puhelimessa, internetissä tai julkisessa tilassa (Ikonen & Helakorpi 2019, 7).
 
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus määritellä itse omat rajansa. Tietoutta aiheesta tarvitaan, jotta lapset ja nuoret pystyvät itse tunnistamaan joutuneensa seksuaalisen houkuttelun kohteeksi ja tietävät, miten toimia (Craven, Brown & Gilchrist 2006, 296). On myös tilanteita, joissa nuori ei välttämättä itse ymmärrä tulleensa kaltoin kohdelluksi. Tästä syystä jokaisen nuorten kanssa toimivan vastuulla on ottaa aihe puheeksi ja madaltaa kynnystä kertoa asiasta.  
 

Grooming näkyy nuorisotyöntekijöiden työssä

 
“Nuorisotalolla nuori tyttö tuli kysymään neuvoa kuinka päästä eroon häiriköstä joka lähettelee koko ajan snapchatissä kuvia ja seuraa instassa ja kommentoi asiattomasti.”
 
Nuorten kokema seksuaalinen houkuttelu tai seksuaaliväkivalta ilmenee muun muassa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvinä vihjailuina, kommentointina ja huuteluna, ei-toivottuina viesteinä, jotka sisältävät seksuaalisävytteistä tekstiä, kuva- tai videomateriaalia, tai pyyntönä lähettää kuvia tai videoita itsestä. Lasten ja nuorten mukaan vitsailu on yleisin syy seksuaaliseen häirintään digitaalisessa mediassa. (Laitinen, Valoaho, Kylmälahti ja Vaaranen-Valkonen 2018, 13-14.)
 
Kesällä 2019 osaamiskeskus Koordinaatin valtakunnallisessa Groomingin ennaltaehkäisy ja tunnistaminen nuorisotyössä -hankkeessa toteutettiin kysely nuorisotyön ammattilaisille. Kyselyllä kerättiin tietoa sekä kartoitettiin nuorisotyön ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamisen tarpeita, jotka liittyvät lasten ja nuorten kokeman seksuaalisen houkuttelun ja seksuaaliväkivallan vastaiseen toimintaan. Kyselyyn vastasi 456 kunnan, järjestön tai seurakunnan nuorisotyöntekijää tai vapaaehtoistyöntekijää. Eniten vastauksia saatiin Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta. 
 
Kyselyyn vastanneista nuorisotyön ammattilaisista ja vapaaehtoisista 60 % on kohdannut työssään lapsia tai nuoria, jotka ovat kokeneet seksuaalista houkuttelua tai seksuaaliväkivaltaa niin digitaalisissa ympäristöissä kuin kasvotusten. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yläkouluikäisistä 8. ja 9. luokkalaisista, lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli kokenut joka neljäs (n = 85 273) ja vastanneista noin seitsemän prosenttia oli kokenut seksuaaliväkivaltaa (n =81 675).  
 

Osaamisen vahvistaminen

 
Nuorten kokemukset seksuaalisesta houkuttelusta ja väkivallasta voivat nousta esille monissa eri tilanteissa, myös yllättäen. Selittävänä tekijänä on nuorten luottamuksellinen suhde aikuiseen, jolle asiasta kerrotaan. Nuorisotila voidaan kokea turvallisena paikkana ottaa asia esille joko kahdenkeskisesti, tai asiasta voidaan puhua nuorten kesken, jolloin se kantautuu myös nuorisotyöntekijän korviin. Nuoret kertovat kokemuksistaan myös auttavan chat-palvelun kautta ja muissa sosiaalisen median palveluissa, joissa nuoret ja nuorisotyöntekijät kohtaavat.
 
Koordinaatin kyselystä ilmeni, että nuorisotyöntekijöillä on puutetta toimivista työkaluista ja menetelmistä, joilla käsitellä lasten ja nuorten seksuaaliseen houkutteluun ja seksuaaliväkivaltaan liittyviä asioita. Heillä ei ole tarpeeksi osaamista ottaa seksuaaliväkivaltaan liittyviä teemoja puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Vastaajat kertoivat tarpeesta saada tietoa ja vahvistaa omaa osaamistaan liittyen digitaalisiin turvataitoihin, seksuaalirikoslainsäädännön tuntemiseen sekä digitaalisessa mediassa tapahtuvan seksuaalisen houkuttelun ja seksuaaliväkivallan muotoihin. 
 
Ensisijaiseksi avuksi kyselyn perusteella toivottiin lyhyitä koulutuksia. Tähän toiveeseen vastataan järjestämällä valtakunnallinen koulutuskiertue yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanit pitävät asiantuntijapuheenvuoroja tilaisuuksissa ja he osallistuvat asiantuntijavieraina hankkeen webinaarisarjaan. Lisäksi hankkeessa tuotetaan ja julkaistaan verkko-opas ja itseopiskelumateriaali, joita nuorisotyön ammattilaiset voivat hyödyntää työssään myös hankkeen päätyttyä. 
 
Mika Pietilä, projektipäällikkö
Merja-Maaria Oinas, projektisuunnittelija
Elina Koivisto, korkeakouluharjoittelija
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi osaamiskeskus Koordinaatille valtionavustuksen hankkeelle, joka käynnistyi toukokuussa 2019 ja kestää huhtikuuhun 2020 asti. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuorisoalan ammattilaiset sekä nuorten parissa vapaaehtoisesti työtä tekevät kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. 
Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Nuorten Exit, Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Rikosuhripäivystys, Loisto setlementti ry sekä Pelastakaa Lapset ry.
 
Lähteet:
 
Craven, S., Brown, S, & Gilchrist, E. (2006). Sexual grooming of children: Review of literature and theoretical considerations. Journal of Sexual Aggression, 12(3). Saatavissa: doi:10.1080/13552600601069414. 287-299. 
 
Ikonen, R. & Helakorpi, S. (2019.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. WWW-julkaisu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091528281. Viitattu 09.10.2019.
 
Laitinen, H-L., Valoaho, S., Kylmälahti, M. & Vaaranen-Valkonen, N. (2018.) Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa. Saatavissa: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2018/08/31131602/Sexting_raportti_web-002.pdf. Viitattu 08.10.2019.