Miten nuorten tietokäyttäytyminen muuttuu seuraavan 10 vuoden aikana?

Erasmus-projekti Future Youth Information Toolboxissa tutkittiin mitä tietoa tämän päivän nuoret tarvitsevat, miten he hakevat tietoa ja miten arvioivat tiedon luotettavuuden. Projektin aikana kerättiin lähes 3000 kyselyvastausta 18 eri Euroopan maasta. Suurin osa vastaajista oli 12-24-vuotiaita.

Lyhyesti voidaan todeta, että nuoret käyttävät hyvin monia eri tiedonlähteitä, mutta tiedon arviointi koetaan haastavaksi, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat suosittuja, koska kasvokkain tapahtuva neuvonta auttaa nuoria tiedon jäsentämisessä sekä antaa suoremman tien oleellisen tiedon ääreen.

Ystävät ja perheenjäsenet ovat myös tärkeitä tiedonlähteitä. Internet ja sosiaalinen media ovat luonnollisesti hyvin tärkeitä myös, mutta tuovat mukanaan haasteita. Nuorilla on ristiriitainen suhde netistä saatavaan tietoon. Toisaalta he kokevat olevansa hyviä tiedonhakijoita, toisaalta internet koetaan haastavaksi tiedon vaihtelevan luotettavuuden takia. Nuoret jopa välttelevät tietoa, jos kokevat sen negatiiviseksi tai vaikeaksi.

Lisää kyselyn tuloksia luettavissa raportista Future Youth Information and Counselling: Building on information needs and trends.

Tulevaisuuden nuorten tietokäyttäytymisen ennakointi

Nuorten tietokäyttäytymisen kartoituksen lisäksi projektissa kehitettiin myös metodeja ennakoida nuorten tietokäyttäytymistä ja kerättiin kokemukset käsikirjaan (Manual for foresight in the youth information). Siinä esitetään ensin lyhyesti ennakoinnin ideaa ja päämääriä, miksi on tärkeää tarkastella tulevaisuuden erilaisia skenaarioita ja miten voimme niiden avulla aktiivisesti vaikuttaa tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei vain tapahdu, olemme kaikki mukana rakentamassa sitä. Jos meillä on aavistus siitä, mitkä mahdolliset polut tulevaisuudessa odottavat, on helpompi navigoida ja valita ne, jotka vievät toivottuun suuntaan. Käsikirjassa esitetään myös muutamia metodeja, jotka soveltuvat erityisen hyvin nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen.

Toteutimme kolme metodeista pilottina: 1) skenaariotyöskentely nuorten tieto- ja neuvontapalvelun työntekijöiden kanssa, 2) Delphi-kysely nuorisoalan asiantuntijoille sekä 3) Future Youth Information Camp, joka oli suunnattu 16-20 vuotiaille.

Tulevaisuustyöskentely ei ole aivan helppoa ja ennakoiminen vuoteen 2030 koettiin haastavaksi, erityisesti kun kyseessä on tiedon ja tekniikan alue, joka muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Toisaalta tulevaisuuden tietoympäristö tuo valtavasti mahdollisuuksia. Ennakoimme, että tulevaisuuden nuoret tulevat olemaan erittäin luovia tiedonkäyttäjiä, tietoisia mahdollisuuksistaan, kansainvälisesti suuntautuneita ja kiinnostuneita liikkuvuudesta.

Samalla syntyy erilaisia haasteita, jotka on tärkeää ottaa huomioon. Tietoympäristö muuttuu yhä haastavammaksi, suurin osa tiedosta tulee löytymään vain verkosta, ja myös koulutus tulee tapahtumaan pääsääntöisesti verkossa. Valeuutiset ja manipulaatio tulevat olemaan kasvava ongelma ja nuoret tarvitsevat räätälöityjä tietopalveluja.

Mutta vielä tärkeämpää on informaatio- ja medialukutaidon opetus ja ohjaus. Tulevaisuuden nuoret tulevat olemaan monimuotoisempi ryhmä mitä voidaan kuvitella. Digitaalinen kuilu tulee kasvamaan, ei vain teknologian saatavuuden perusteella, vaan digitaalisen lukutaidon eroavaisuuksien takia. Vaarana on, että yhä useampi jää informaatiokuplaan tai jopa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän ennakoiminen on erittäin tärkeää, koska siten voimme vaikuttaa siihen, etteivät tulevaisuuden nuoret jää esimerkiksi ilman digitaalista lukutaitoa.

Tulevaisuuden nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöiden tulee olla valveutuneita, mitä tulee mediakasvatukseen ja tietotekniikan hyödyntämiseen. Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen ja tulevaisuuden palveluiden suunnitteluun kun mietimme jo nyt, mitä tulevaisuuden skenaariot voivat olla. Nuorten informaatio- ja medialukutaidon merkitystä ei voida tänä päivänä korostaa liikaa!

Gunilla Widén
Informaatiotutkimuksen professori
Åbo Akademi

Åbo Akademin Future Youth Information Toolbox -projektissa oli mukana 9 kumppania kahdeksasta eri maasta: Creativitas (Liettua, koordinaattori), Åbo Akademi, ERYICA, Youth Work Ireland (Irlanti), European Peer Training Organisation (EPTO), Jugend- und Familienstiftung des Landes Berlin (Saksa), Bundesnetzwerk Österreichische Jugendinfos (Itävalta), Labdaros ir Paramos Fondas "Jauniems" (Liettua) ja National Youth Council of Latvia.