Eurooppalaista verkkovaikuttamista kehittämässä

"Future is Now” Open Summit -seminaari pidettiin Berliinissä 7–8. joulukuuta. Seminaarin teemat koskivat nuorten verkkovaikuttamista ja osallisuutta. Suomesta seminaariin osallistui kolme edustajaa: Kirsi Uusitalo Allianssista, Johanna Timonen Oulun kaupungilta sekä Koordinaatin Merja-Maaria Oinas. 

Berliinin seminaari kokosi yhteen ammattilaisia, tutkijoita, kehittäjiä, päättäjiä sekä nuoria keskustelemaan sekä ideoimaan. Päivien aikana keskusteltiin laajasti internetistä, tekoälyn ja esineiden internetin kehityksestä sekä verkkovaikuttamisesta osana tulevaisuuden internetiä. Seminaarissa kuultiin monia mielenkiintoisia puheenvuoroja näistä aiheista. Työpajoissa jaoimme kokemuksia ja teimme eteenpäin vietäväksi ehdotuksia siitä, miten nuorten osallisuutta voidaan edistää.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille, etteivät nuorille suunnatut verkkopalvelut keskustele riittävällä tavalla yleisten, kaikille kansalaisille suunnattujen, verkkovaikuttamisen palveluiden kanssa. Suomessa tilanne on tältä osin parempi, sillä meillä on useita kansalaisille suunnattuja palveluita verkossa, ja nuorille suunnattu valtakunnallinen Nuortenideat.fi-palvelu on jo osa oikeusministeriön ylläpitämiä demokratiapalveluja
 
Puheenvuoroissa myös kritisoitiin, onko nuorille ylipäätään tarpeen suunnata erillisiä palveluja. Ehkä osa näistä Berliinissä kritiikkiä esittäneistä demokratiakehittäjistä ei tunne nuorisotyön ja -politiikan taustoja, nuorten parissa tehtävän työn erityispiirteitä tai sitä pitkää historiaa, joka on johtanut tämän hetkiseen tilanteeseen, jossa nuorille suunnattuja erillisiä palveluja on tarjolla. Nuorisotyön ja -politiikan asema eri maissa vaihtelee –  se, mikä meille Suomessa on itsestäänselvyys, on jossain toisaalla utopiaa. 
 
Meidän nuorisoalan ammattilaisten on syytä pitää itsestämme ja nuorisotyöstä ja -politiikasta meteliä, ettei demokratia- ja kuulemiskanavien kehittämistyö johda liian yleisluonteisiin ja yksipuolisiin kuulemismenetelmiin. Ikä on yksi syrjintäperuste, ja on täysin perusteltua kohdentaa palveluita nuorille – se takaa nuorten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden muiden ikäryhmien rinnalla. 
 
Kirsi Uusitalo toimii osallisuuden asiantuntijana Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:ssä.  

 

Tulevaisuus on nyt ja tapahtuu netissä

”Monien nuorten mielestä internet on elämä”, totesi puheenvuorossaan Ceren Ünal, Internet Society -organisaation Euroopan osaston kehityspäällikkö. “Se, mitä tapahtuu internetille tulevien vuosien aikana, tulee vaikuttamaan nuorten osallisuuteen”, Ünal jatkoi aiheesta. 
 
Puheenvuorojen yhteenvetona voidaan todeta, että nuorten kiinnostus globaaleihin ongelmiin, esimerkiksi kansalaisoikeuksiin, on toisaalta lisääntynyt, mutta kiinnostus osallistua paikalliseen päätöksentekoon on vähentynyt. Lisäksi on edelleen suuri joukko nuoria, joita ei tavoiteta. Osallisuuden ydinkysymyksinä pysyvät: Miten nuorten (verkko)vaikuttamista saadaan lisättyä? Ja miten kansalaisvaikuttamisen kiinnostavuutta lisätään?
 
Jäin pohtimaan yleisen keskustelun perusteella erityisesti kahta asiaa. Ensinnäkin puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa nuorten osallisuutta pohdittiin lähinnä poliittisen päätöksenteon osalta. Itse näkisin osallisuuden olevan laajempi käsite. Osallisuus on yksilön ja yhteisön sekä koko yhteiskunnan välinen suhde. Osallisuus on tunne johonkin kuulumisesta ja kokemus siitä, että on merkityksellinen
 
Onko niin, että poliittisessa vaikuttamisessa osallisuuden tunne jää liian irralliseksi ja etäiseksi ja sitä ei siksi koeta merkitykselliseksi? Nuoret ovat tulevaisuuden muutoksentekijöitä, mutta tänä päivänä ja tässä hetkessä he eivät tule riittävästi kuulluiksi. 
 
Toiseksi jäin miettimään sanoja ja niiden merkitystä. Puheenvuoroissa vilahtelivat usein termit online ja offline liitettyinä osallisuuteen ja tapaamisiin. Pysähdyin miettimään, mitä offline-kokous mahtaakaan tarkoittaa? Onko se tapaaminen verkottomassa ulottuvuudessa? 
 
Sanakirjan mukaan ”kokous on tilaisuus, johon kaksi tai useampi henkilö kokoontuu päätöksentekoon tai keskusteluun asiakysymyksistä. Nykyisin kokous voi olla konkreettisen kokoontumisen lisäksi myös etäkokous, kuten telekokous, videokokous tai web-kokous.”. Sekä sanakirja että minä taidamme olla keski-ikäisiä ja molempien ohjelmistot taitavat kaivata päivitystä. 
 
Pitäisikö nykymääritelmän siis kuulua, että kokous tarkoittaa tilaisuutta, johon kaksi tai useampaa ihmistä kokoontuu online-tilassa (telekokous, videokokous tai web-kokous), mutta kokous voi olla tarvittaessa myös offline-kokous?
 
Onneksi molempien päivien puheenvuoroissa painotettiin konkreettisten tapaamisten ja keskustelujen merkitystä. Vuorovaikutuksellisessa ja fyysisessä tapaamisessa osallistujat tuottavat, jakavat ja tulkitsevat merkityksiä yhdessä, eikä tämän tärkeyttä voida liikaa korostaa.

 

Suomesta mallia muualle Eurooppaan

Seminaari oli antoisa ja ajatuksia herättävä. Osallisuuden haasteet ovat ympäri Eurooppaa samoja, mutta kaiken kaikkiaan nuorten verkkovaikuttamisen osalta on tehty hienoa työtä niin yhdessä kuin erikseen. Hyvänä yhteistyön esimerkkinä on vasta julkaistu Opin.me – verkkopalvelu. Kyseistä palvelua kannattaisikin hyödyntää täällä Suomessa. 
 
Seminaarissa huomasin monin paikoin miettiväni, että Suomessa nuorten osallisuuden edistämisessä ollaan jo pitkällä ja tehdystä työstä saa olla, ja pitää olla, ylpeä. Osaamistamme pitäisi tuoda julki rohkeammin. Koordinaatin Merja-Maaria Oinas esitteli Nuortenideat.fi -palvelua ja siihen liittyvää arviointia. Kehitettyjen palveluiden arviointi -työpaja herätti keskustelua ja kiinnostusta. Osanotto työpajaan oli runsas. Tämä vahvisti edelleen uskoani suomalaiseen osaamiseen.
 
Johanna Timonen, projektikoordinaattori, Oulun kaupunki, 6Aika, Avoin osallisuus ja asiakkuus
 
Seminaarin yhteenvedot luettavissa EUth-projektin verkkosivuilla.
Verkkopalveluiden arviointiin liittyvästä työpajasta voi lukea lisää Merja-Maarian kirjoittamasta artikkelista.
 
Kuvassa seminaariin osallistuneet Johanna, Merja-Maaria ja Kirsi.