Nuorten tieto- ja neuvontatyö Digitaalinen nuorisotyö kunnissa -kyselyn valossa

Johdanto

Verke on toteuttanut vuosina 2013, 2015 ja 2017 Digitaalinen nuorisotyö kunnissa –kyselyn (jatkossa kuntakysely). Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä kunnallisessa nuorisotyössä. Vuoden 2017 kuntakysely painotti erityisesti digitalisaation vaikutuksia nuorisotyössä ja pureutui aiempaa laajemmin myös esimiesten kokemuksiin digitaalisen median ja teknologian käytöstä. Kyselyn avulla esimiehiä, työntekijöitä ja työyhteisöjä haastettiin miettimään, miksi heidän työssään käytetään digitaalista mediaa ja teknologiaa.

Tässä katsauksessa pohditaan vuoden 2017 kuntakyselyssä esiin nousseita teemoja Koordinaatin näkökulmasta. Pohdinta kohdistuu erityisesti niihin kuntakyselyn vastauksiin, joissa vastaajat olivat ilmoittaneet tekevänsä nuorten tieto- ja neuvontatyötä. Katsauksessa esiin nostettuja teemoja ovat digitaalinen nuorisotyö ja sen kehittyminen, toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, tai niiden puute, näiden vaikutukset sekä osaamisen vahvistamisen tarpeet.

Verken taustoituksesta käy ilmi, että nuorten toimijuudessa on tapahtunut muutos sekä sosiaalisesti että kulttuurillisesti. Nuorten toiminta on siirtynyt yhä enemmän uusiin, digitaalisiin ympäristöihin niin harrastusten, vaikuttamisen, osallistumisen kuin kommunikoinnin osalta. Tästä näkökulmasta katsottuna on tärkeää reagoida siihen myös nuorten tieto- ja neuvontatyön keinoin.

Digitaalisen nuorisotyön käsite kaipaa vielä selkeyttämistä

Kuntakysely toi esiin sen, että yhteistä ja selkeää käsitystä digitaalisen nuorisotyön määritelmästä ja roolista ei ole. Se itsessään jo määrittää sitä, millä tavoin kuntakyselyn kysymykset on ymmärretty, millä tavoin niihin on vastattu ja millä tavoin tuloksia mahdollisesti hyödynnetään. Toisaalta myös nuorisotyön käsite itsessään on hajanainen, haastava ja sitä on vaikea kuvata. Kuten Kiilakoski (19, 2015) toteaa, nuorisotyö on vaikeasti hahmotettavissa, koska sitä on hankala sanallistaa. Toimiala keskittyy tekemiseen, eikä käsitteitä ja teoreettisia jäsennyksiä ole. (Kiilakoski 19, 2015.) On ymmärrettävää, että nuorisotyön uudet muodot ja toimintaympäristöt ovat vaikeasti määriteltävissä ja sisäistettävissä, jos itse nuorisotyökin sitä on.

Termin digitaalinen nuorisotyö määrittelyssä on tehty kattavasti pohjatyötä ja sitä on jäsennelty erilaisiin näkökulmiin. Vaatii kuitenkin edelleen työtä, että termin sisältö ja tarkoitus selkiytyvät kentän toimijoille. Käsitteen määrittelyn parissa on työskennelty mm. kansainvälisessä Screenagers–tutkimusprojektissa ja Euroopan komission Digital Youth Work –työryhmässä. Suomesta Verke on osallistunut aktiivisesti digitaalisen nuorisotyön termin määrittelemiseen, työstämiseen ja sen juurruttamiseen eurooppalaiseen nuorisotyöhön.

Karkeasti määriteltynä digitaalinen nuorisotyö sisältää neljä eri ulottuvuutta:

  1. Digitaaliseen nuorisotyöhön liittyy aina jollakin tavalla digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä nuorisotyön välineenä, sisältönä tai toimintaympäristönä
  2. Digitaalinen nuorisotyö rakentuu samoille kasvatuksellisille tavoitteille kuin muukin nuorisotyö
  3. Digitaalinen nuorisotyö pyrkii tukemaan nuorten toimijuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa
  4. Digitaalinen nuorisotyö ei tee jaottelua kasvokkaisen ja digitaalisessa ympäristössä tapahtuvan toiminnan välillä

Digitaalinen nuorisotyö ei siis ole itsenäinen työmuoto, vaan se voi olla joko väline, toiminto tai sisältö ja se voi sisältyä kaikkiin nuorisotyön työmuotoihin. Sillä on samat tavoitteet, periaatteet ja arvot kuin nuorisotyössä yleisestikin ja sitä voidaan hyödyntää niin kasvokkaisissa kohtaamisissa kuin verkkokohtaamisissa. (www.verke.org/wp-content/uploads/2016/10/Kohti-digitaalista-nuorisotyota-1.pdf.)

On tärkeää pitää keskustelua yllä siitä, mitä digitaalisuudella nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen yhteydessä tarkoitetaan, mitä se tarkoittaa päivittäisessä työssämme ja millaista osaamista, tietoja ja taitoja siinä tarvitaan (ks. esim. Pietilä & Tuohino, 2017). Esimerkiksi Koordinaatin syksyllä 2017 käynnistämässä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden määrittelyyn liittyvässä työryhmässä keskusteluun on noussut digitaalinen työote nuorisotyössä. Työryhmässä on tullut selkeästi esiin se, että digitaalinen työote läpileikkaa toimialaa vahvasti.

Laadukkaan toiminnan ylläpitämiseksi on merkittävää, että kaikilla kentän toimijoilla on mahdollisimman selkeä ja yhdenmukainen ymmärrys nuorisotyön käsitteistä ja niiden merkityksistä. Siksi keskustelua digitaalisuuden roolista nuorisotyön eri muodoissa on pidettävä yllä ja tarjottava mahdollisuuksia alan toimijoille osallistua siihen.
Mihin suuntaan, millä tavoitteilla, miten arvioiden?

Erityisen huomiota herättävää kuntakyselyn tuloksissa oli digitaaliseen nuorisotyöhön liittyvien strategioiden, suunnitelmien ja tavoitteiden puute. Tämä aiheuttaa käytännön toiminnassa moniulotteisia haasteita. Tavoitteiden puute hankaloittaa digitaalisen nuorisotyön toteuttamista ja se on kyselyn vastauksissa nostettu myös yhdeksi toiminnan kehittämisen ja toteuttamisen haasteeksi.

Käytännön toimintaa on vaikea toteuttaa, kun strategia, suunnitelmat ja tavoitteet puuttuvat. Mihin peilata toimintoja ja työssä tehtäviä ratkaisuja? Tämä aiheuttaa haasteita työn arvioinnille. Kehittämisen tueksi tarvitaan arviointia eli kerättyä ja todennettua tietoa, joka pohjautuu asetettuihin tavoitteisiin. Ilman näitä osa-alueita ei ole tietoa, jonka avulla kehittää toimintaa. Suunnitelmallisuuteen on panostettava kaikilla nuorisotyön osa-alueilla, myös nuorten tieto- ja neuvontatyössä.

Strategioiden, suunnitelmien ja tavoitteiden puute voi osaltaan olla merkki digitaalisen nuorisotyön määritelmän epäselvyydestä. Kun yhteistä ja selkeää käsitystä digitaalisesta nuorisotyöstä ei ole, on myös hankala luoda siihen liittyvää strategiaa, laatia suunnitelmia ja asettaa tavoitteita.

Niukasti yli puolet, 52 % vastanneista esimiehistä kertoi, ettei tietoa digitaalisen nuorisotyön vaikutuksista suunnittelutyön tueksi ole kerätty. Reilu kolmannes, 37 % vastanneista esimiehistä kertoi, ettei tietoa nuorten digitaalisen median ja teknologian käytöstä ole koskaan kerätty. Kuntakyselyn pohjalta voinee tehdä päätelmän, että kuntien on nyt viimeistään otettava tulokset huomioon seuraavaa toimintakautta suunniteltaessa. Kuinka huomioida digitaalinen nuorisotyö strategian tasolla? Millaiset suunnitelmat sen pohjalta tehdään ja millaiset tavoitteet asetetaan? Kuinka niitä arvioidaan, kun vihdoin olisi jotain, mitä arvioida? Mitkä ovat työn tai palvelun heikkoudet, mitkä vahvuudet ja mitä tulisi kehittää tai muuttaa?

Tilanne tulevaisuuden kannalta ei ole kestävä, mikäli emme toimi suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tarvitsemme strategiaa, suunnitelmia ja tavoitteita arvioinnin ja toiminnan kehittämiseksi. Ne osaltaan takaavat myös sen, että taloudelliset ja henkilöresurssit kohdistuvat oikein.

Osaamisen kehittämiseen on halua

Yksi erityisistä huomioista kuntakyselyn tuloksissa olivat positiiviset asenteet digitaalista nuorisotyötä kohtaan ja kiinnostuneisuus nuorten digitaalisia kulttuureita kohtaan. Digitaaliseen nuorisotyöhön suhtaudutaan positiivisesti ja siinä nähdään mahdollisuuksia niin nuorisotyön toteuttamisessa sähköisissä ympäristöissä kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että kunnallisen nuorisotyön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä.

Ilahduttavaa on myös se, että suuri osa kyselyyn vastanneista kokee oman digitaalisen nuorisotyön osaamisen kehittyneen viime vuosina. Kouluttautuminen ja oman osaamisen kehittäminen koetaan merkitykselliseksi. Toisaalta yli puolet vastaajista ei ole osallistunut viimeisen vuoden aikana aihepiirin koulutukseen. Kyselystä ilmenee, että osa on kehittänyt digitaalisen nuorisotyön osaamistaan omalla ajallaan, osa työajallaan. Digitaalisen nuorisotyön toivottiin olevan osana työaikaa ja huolestuttavaa onkin, että neljäsosa vastanneista kokee, että digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen ei saa käyttää työaikaa. Voiko tämän päätellä liittyvän jo aiemmin mainittuun huomioon digitaalisen nuorisotyön roolin ja määritelmän ongelmallisuudesta?

Halua osaamisen kehittämiseksi digitaalisen nuorisotyön osalta on, ja sen toivoisi olevan oleellinen osa myös nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevien työn sisältöä. Koordinaatille tämä on merkityksellinen tieto tuen tarpeen ja koulutustarjonnan arvioinnissa ja suunnittelussa nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekeville. Positiivinen asennoituminen on hyvä kasvualusta osaamisen kehittämiselle ja digitaalisen työotteen vahvistamiselle alalla.

Puolet kyselyyn vastanneista kokee, että yhteistyö muiden kanssa on tuonut uutta näkökulmaa omaan työhön. On positiivista, että puolet vastaajista kokee yhteistyöllä olevan lisäarvoa. Toisaalta on huolestuttavaa, että puolet eivät koe saaneensa yhteistyöstä uutta näkökulmaa työhönsä. Herääkin kysymys, millaista yhteistyötä on tehty, millä tasolla ja millä menetelmillä? Onko yhteistyölle asetettu yhteisiä tavoitteita? Tarkoituksenmukaisesti toteutettu yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voi auttaa näkemään oman työn piirteitä uudella tavalla, mikä useimmiten koetaan positiivisena asiana. Tutkija Anu Gretschelin tuoreen aluekoordinointiin liittyneen tutkimuksen (2017) mukaan yhteistyö nuorten tieto- ja neuvontatyössä on kehittänyt toimijoiden ammatillista osaamista, nuorten tieto- ja neuvontatyön tunnettuutta ja ammatti-identiteettiä. Myös Pietilä ja Tuohino (2017) nostavat esiin verkostot ja muilta oppimisen tärkeyden. Nämä puoltavat vahvasti yhteistyön ja yhteisöllisen tiedonvaihdon merkitystä nuorten tieto- ja neuvontatyössä, myös digitaalisen nuorisotyön osalta.

Lopuksi

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on ehkäisevää nuorisotyötä, jonka tavoitteena on tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia. Digitaaliset toimintaympäristöt ovat luonnollisia ympäristöjä nuorille ja mitä suuremmassa määrin myös työntekijöille. Digitaalinen media ja teknologia ovat osa nuorten arkea ja digitalisaation eteneminen muuttaa yhteiskuntaa nopeaan tahtiin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna olisi tärkeää kehittää nuorten tieto- ja neuvontatyötä siten, että se vastaa nuorten tarpeisiin ja tapoihin toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa.

Voimme asettaa tavoitteeksemme, että seuraavan kuntakyselyn ollessa ajankohtainen:

  • ymmärrämme selkeämmin, mitä digitaalinen nuorisotyö on ja millainen rooli sillä on arjen nuorten tieto- ja neuvontatyössä
  • toimintamme digitaalisen nuorisotyön(kin) osalta on suunnitelmallista, tavoitteellista ja sitä kautta paremmin arvioitavissa
  • digitaalisuuteen liittyvä osaaminen on kehittynyt ja osaamisen kehittämiseen suhtaudutaan kannustavasti

Tavoitteisiin päästäksemme toivomme, että kentällä tehdään yhteistyötä ja käydään hedelmällistä vuoropuhelua digitaalisesta nuorisotyöstä ja sen roolista nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Toivomme myös, että nuoret on otettu yhä laajemmassa määrin osallisiksi kehittämään tieto- ja neuvontatyön toimintatapoja digitaalisissa ympäristöissä. On tärkeää viedä keskustelua eteenpäin siitä, mitä tietoja ja taitoja digitaalinen nuorisotyö vaatii ja miten digitaalisuus nuorten tieto- ja neuvontatyössä näyttäytyy. Kuten Pietilä ja Tuohino ilmaisevat, tarvitaan ainakin innokkuutta oppia uusia asioita ja avoimuutta työympäristön muutoksille. (Pietilä & Tuohino, 2017).

Koordinaatti nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittäjänä seuraa tarkkaan digitaalisen nuorisotyön kehitystä, sen ilmenemismuotoja ja vaikutuksia nuorten tieto- ja neuvontatyössä ja –palveluissa sekä osallistuu sen kehittämiseen ja edistämiseen. Yhteinen keskustelu ja tiedon jakaminen syventävät ymmärrystä myös käsitteistä ja digitaalisten palvelujen mahdollisuuksista.

Koordinaatti hyödyntää kuntakyselyn tuloksia nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisessä. Voimme hyödyntää tuloksia sekä kentältä saatavaa palautetta ja tietoa koulutusten kohdentamisessa. Lisäksi voimme osallistua suunnitelmallisuuden ja arvioinnin edistämiseen sekä digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen ja sen määritelmän ja roolin selkiyttämiseen ammatillisessa kontekstissamme.

Katsaus pohjautuu Verkeltä sähköpostitse saamiimme tietoihin, Verken julkaisuun kuntakyselystä ja muihin lähdeluettelossa esitettyihin lähteisiin.

Lähteet:

Gretschel, Anu 2017. Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin roolin tutkimuksellinen tarkastelu - Aluekoordinaattoreiden näkökulma. www.koordinaatti.fi/sites/default/files/aluekoordinoinnin-roolin-tutkimuksellinen-tarkastelu.pdf.

Kiilakoski, Tomi 2015. Nuorisotyön sumeus. Teoksessa T. Kiilakoski, V. Kinnunen & R. Djupsund. (toim.) Miksi nuorisotyötä tehdään? Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. (19-25). www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106142/978-952-456-203-4.pdf?sequence=1.

Pietilä, Mika & Tuohino, Venla 2017. Youth Information and Counselling Services in the digital era – 5 things to consider. Teoksessa J. Kiviniemi S. Tuominen. (toim.) Digital youth work – a Finnish perspective. (119-124). www.verke.org/wp-content/uploads/2017/11/Digital-youth-work-a-Finnish-perspective_web.pdf.

Verke 2017. "Tulevaisuudessa digi uppoaa osaksi arkea”. Digitaalinen nuorisotyö kunnissa 2017. www.verke.org/wp-content/uploads/2017/09/Digitaalinen-nuorisotyo-kunnissa.pdf.