Nuorisotyö edistää mielenterveyttä

Me Suomen Mielenterveysseurassa luimme ilahtuneina opetusministeriön 12.10.2017 julkaisemaa valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa, jossa panostetaan nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn. 
 
Siihen nuorisotyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia, ja Mielenterveysseura aloittikin jo vuonna 2010 yhteistyön nuorisotyöntekijöiden kanssa. Lähdimme opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotoimen tuella luomaan mielen hyvinvoinnin materiaalia, joka sopisi nuorisotyön arkeen ja työnkuvaan. 
 
"Mielenterveys koettiin aluksi vähän häpeällisenä aiheena, eikä luonnosteltuja materiaaleja kehdattu aina julkisella paikalla lukea".
 
Pilottiryhmämme oli innostunut sekä ammattitaitoinen, ja äityi antamaan välillä ankaraakin palautetta siitä, millainen materiaali heidän työhönsä sopisi. Lopulta saimme valmiiksi kattavan Mielenterveys voimaksi -käsikirjan, kuvakorttipaketin ja kaksipäiväisen koulutusmallin. Kirjassa kerrotaan, mitä mielenterveys on tietona ja taitona, lisäksi kirjassa on lukuisia toiminnallisia harjoituksia. 
 

Ammattilaisille mielenterveystaitoja koulutuksesta

Mielenterveys voimaksi -koulutuksia järjestetään ympäri Suomea. Koulutuksessa siirretään mielenterveyteen liittyvän ajattelun painopistettä voimavaroihin ja vahvuuksiin sekä kerrotaan mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä, tunnetaidoista ja arvojen merkityksestä mielenterveydelle. Muita tärkeitä teemoja koulutuksessa ovat vuorovaikutustaidot, erilaiset kriisit ja selviytymiskeinot. 
 
"Muistutti mieleen aiemmin opittuja asioita. Aion ottaa taas uudelleen käyttöön asioita, jotka ovat päässeet jäämään unohduksiin. Aina aika ajoin on hyvä pysähtyä myös miettimään, mitä läsnäoleva kuunteleminen tarkoittaa ja toteutanko sitä. Huomasin skarppaavani asiassa heti seuraavana työpäivänä."
 
"Oli hyvä pohtia mielenterveyden teemaa kokonaisvaltaisesti, koulutus vahvisti/lisäsi omia ajatuksia ja sieltä sai uusia vinkkejä ja ajatuksia niin omaan työhön kuin vapaa-aikaankin."
 
"Koulutus laittoi ajatuksia liikkeelle, ja halun oppia lisää. Haluaisin ehdottomasti päästä uudelleen vastaaville luennoille, jopa tutustumaan aiheeseen laajemmin."
 
Koulutuksissa tuodaan esille sitä osaamista ja tekemistä, mikä on nuorisotyön arkipäivää jo nyt. Moni osallistuja kertoo palautteessaan oivaltaneensa, että oma työote on ollut mielenterveyttä edistävää. 
 
”Sain vahvistusta omiin työskentelytapoihini ja toivottavasti myös uusia käytännön työkaluja kirjan ja sen harjoitteiden kautta.”
 
”Asia ei ollut uutta mutta toi taas itselle työhön puhtia ja huomasi, ettei sitä ihan päin prinkkalaa omaa työtään tee. :D ”
 
Koulutuksissa keskustellaan siitäkin, miten tärkeää on ammattilaisten oma jaksaminen. Mielenterveysseura haluaa korostaa, että kaikkien ihmisten, niin nuorten kuin aikuistenkin, olisi hyvä vaalia mielenterveyttään läpi elämän. 
 
Mielenterveyden vahvistaminen kannattaakin ottaa samanlaiseksi päivittäiseksi rutiiniksi kuten vaikkapa hampaiden harjaaminen. Emme voi tuudittautua siihen, että ”harjasin hampaani syyskuussa 2012 ja se saa riittää”.  Jos emme hoida mieltämme, se voi ”reikiintyä” kuten harjaamatta jääneet hampaat.
 
Kannattaa siis raivata kalenteriin tilaa itselle tärkeille asioille, kysellä ystävien kuulumisia tai tehdä rentoutumisharjoituksia. 

 

Puhetta mielenterveydestä tarvitaan

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten merkitys nousee esiin, kun tarkastellaan vaikkapa Kansalaiset ja henkinen kuormittuminen -gallupin tuloksia vuodelta 2016.
 
Peräti 30 % vastaajista pelkäsi muiden suhtautuvan tuomitsevasti, jos he ottaisivat huolensa puheeksi tai hakisivat niihin apua. 22 % puolestaan koki mielenterveydestä puhumisen tai avun hakemisen jopa häpeälliseksi, ja 19 % arveli tarvitsevansa lisää tietoa mielenterveydestä. 
 
Näitä lukuja on syytä saada pienemmiksi, ja siksi nuorillekin olisi hyvä opettaa jo varhain, että mielenterveydestä puhuminen ja mielenterveystaitojen harjoittelu ovat luonteva osa arkea. Ihanteellista olisi, että näitä asioita opetettaisiin ensin päiväkodissa, sitten koulussa ja myöhemmin vielä vapaa-ajalla tai harrastusten parissa. Nämä tärkeät taidot sisältyvät uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja uuteen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan.  
 
Eräs nuorisotyöntekijä kertoi käyttäneensä Mielenterveyden käsi -julistetta nuorisotalolla, jolloin eräs nuori hoksasi, että heillä oli juuri ollut koulussa sama juliste käsittelyssä ja alkoi kertoa muille nuorille julisteen merkityksestä ja tarkoituksesta (Lähde: nuorisotyöntekijän haastattelu).
 
Nuoret joutuvat tekemään monia elämänkulkuun vaikuttavia valintoja, mikä aiheuttaa stressiä ja myllertää mieltä. Heidän harteilleen asetetaan paljon pärjäämiseen liittyviä paineita sellaisena aikana, jolloin oma identiteetti on vielä kehittymässä ja herkkä arvostelulle. Tässä elämänvaiheessa on hyödyksi saada tietoa esimerkiksi siitä, että ahdistus on yleinen tunne nuoruudessa ja että paniikkikohtaus voi iskeä kaikkein reippaimpaankin nuoreen, joka sitä vähiten odottaa. 
 
Nuoret tarvitsevat kannustuksen ja myötätunnon ohella myös tietoa hengitysharjoitusten hyödyistä, omien vahvuuksien tunnistamisesta, pettymyksien sietämisestä ja tunteiden tunnistamisesta. Kun tunteen oppii pukemaan sanoiksi, saa valjastettua käyttöönsä etuotsalohkon eli niin sanotun järjen. Tunteiden sanoittaminen vähentää masennusta ja ahdistusta sekä helpottaa tilanteiden ymmärtämistä ja käsittelyä.  

 

Mitä sinulle kuuluu?

”Mitä sinulle kuuluu?” on niin tärkeä kysymys, että käytimme sitä viime vuonna Maailman Mielenterveyspäivän kampanjan tunnuksena. Joissain kouluissa onkin otettu käytännöksi, että jokainen oppilas käy yläkouluvuosien aikana ainakin kerran kuraattorilla kertomassa omia kuulumisiaan. Tällöin kuraattori tulee tutuksi, eikä hänen luonaan käymistä tarvitse piilotella: kynnys hakea apua ajoissa madaltuu, eivätkä ongelmat ehdi paisua sellaiseksi vyyhdiksi, jota pitää keriä auki pitkään ennen kuin selviää, missä solmukohdat ovat.
 
Mielenterveyden edistäminen vaatii myös asiallisen tiedon antamista. Esimerkiksi stressi on usean ikävän asian alku ja juuri. Siksi on tärkeää, että nuorille opetetaan arjessa palautumista ja unen ja levon sekä ravinnon ja myönteisen itsepuheen merkitystä stressin hallinnassa. 
 
Yrityskylässä Suomen Mielenterveysseuran työpisteeseen osallistuneet kuudesluokkalaiset ehdottivat jopa kaikille pakollisia mielenterveystarkastuksia 2–3 kertaa vuodessa. Ajatus vaikuttaa tällä hetkellä mahdottomalta toteuttaa, mutta entä jos se jonain päivänä onkin luonnollinen osa arkeamme? Miltä tuntuisi jos kohdallemme pysähdyttäisiin muutaman kerran vuodessa kysymään, mitä meille oikeasti kuuluu?
 
”Siellä kysyttäisiin, mitä sulle kuuluu, miten sulla menee töissä ja myös kotona", Ida Paloheinän ala-asteen koululta ehdottaa.
 

Apua ennaltaehkäisevästi – Kuuntele nuorta ajoissa

Vuoden 2017 alussa avattiin uusi matalan kynnyksen avunsaantikanava Sekasin-chat, joka on valtakunnallinen palvelu jokaiselle nuorelle, jolla on huolia.
 
Palvelun viestinä on, että mielenterveyteen liittyvistä huolista saa puhua, eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Ei ole olemassa niin pientä tai isoa huolta, ettei siitä voisi puhua. Nuoret ovat löytäneet Sekasin-chatin pariin, ja sinne on ehtinyt tulla noin 78 000 yhteydenoton yritystä, joista on vastattu lähes 14 000:een. 
 
Luvut kertovat suuresta avuntarpeesta, mutta myös siitä, että nuoret osaavat hakea apua ja että verkko on auttamisen välineenä sopiva tälle ikäpolvelle. Chatin laajat aukioloajat (ma–pe 7–24 ja la–su 15–24) lisäävät palvelun saatavuutta. 
 
”Hyvä että sain näin hyvää apua oikeeseen aikaan! Musta tuntuu, että tää oikeesti auttoi ja löydän taas ruokahaluni. Osaan pyytää nyt lisää apua kavereiltani, ja kuuntelen heidän neuvoja :)”.
 
"Kiitos kun kuuntelit :) just tätä mie tarvitsin".
 
”… Nyt kuitenki olen iloinen ja kiitollinen, että asioista tulin juttelemaan ja sain hieman purettua näitä asioita. Tänne on kuitenki paljon helpompi tulla juttelemaan kuin naamatusten jollekkin".
 
Nuorilla on suuri puhumisen tarve, ja he ovat antaneet hyvää palautetta siitä, ettei chatissa ole ollut kiire ja että vastaaja on ollut nuoren puolella. Myös sitä on kiitelty, että vastaaja ei säikähdä vaikeitakaan asioita. Aikuisten kannattaisikin ottaa arjessaan tavaksi pysähtyä kuuntelemaan nuoria. 
 
"Eräässä koulussa otettiin kaikkien yhteiseksi käytänteeksi niin sanottu 'minuutin sääntö'. Minuutin verran täytyy ehtiä pysähtymään nuoren kohdalle, joka haluaa puhua. Näin toimien huomattiin, että sitä myöhemmin aikaa vievää 15-minuuttista ei tarvittukaan, kun maltettiin ajoissa pysähtyä ja huomata nuori".
 

Mielenterveystaidot huomioitu nuorisopoliittisissa tavoitteissa

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon: mielenterveys-sanasta on tullut salonkikelpoinen, ja sillä viitataan yhä enemmän nimenomaan terveyteen ja voimavaroihin kuin sairauksiin ja ongelmiin. 
 
Nuorilla on oikeus saada aikuisilta mielenterveyttä vahvistavaa tukea ja apua. Nuorisotyö on tärkeä voimavara, joka tarjoaa nuorten elämään aikuisten läsnäoloa, turvallisuutta, kohtaamisia ja mahdollisuuksia vahvistaa lasten ja nuorten itseluottamusta ja henkistä hyvinvointia. 
 
Tutkimuksetkin vahvistavat, että tämä työ kannattaa – yhden euron sijoitus lasten ja nuorten työhön tuottaa yhteiskunnalle kolmessa vuodessa takaisin viisi euroa (McDaid et al. 2017).  
 
Tämän vuoksi Suomen Mielenterveysseurassa olemme erityisen iloisia siitä, että mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveystaitojen vahvistaminen linjattiin uusiin nuorisotyön ja -politiikan tavoitteisiin. Tavoitteissa painotetaan, että nuorten mielenterveyttä tulisi tukea ennaltaehkäisevästi ja moniammatillista yhteistyötä vahvistamalla.
 
"Pyrimme siihen, että yhä harvempi nuori joutuu kärsimään koulukiusaamisesta ja että nuorten mielenterveys vahvistuu”, linjaa ministeri Sampo Terho Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
 

Miten koulutukseen? 

Nuorisotyöntekijöille tarkoitetut koulutuksemme ovat maksuttomia, ja niitä järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön tuella valtakunnallisesti. Mielenterveysseuran verkkosivuilla löytyy kattavasti tietoa niin mielenterveydestä, tarjoamistamme koulutuksista ja saatavilla olevista materiaaleista
 
"Koulutus avasi mielenterveyden käsitettä. Se auttoi hahmottamaan nuoren mielenterveyden tukemista työssäni ja lisäksi rohkaisi ottamaan erilaisia asioita (esim. tunteet) esille päivittäisessä työssäni. Koulutuksen ansiosta olen tarkastellut omaa jaksamistani ja omaa mielen hyvinvointia syvemmin".
 
Elina Marjamäki
Nuorisotyö mielenterveyden edistämisen taitajaksi (2017–2018)
Projektikoordinaattori
Suomen Mielenterveysseura
 
Lähteet:
McDaid et al.: Commissioning Cost-Effective Services for Promotion of Mental Health and Wellbeing and Prevention of Mental Ill-Health, EU 2011, PHE 2017.
 
Nimeämättömät lainaukset ovat peräisin Suomen Mielenterveysseuran koulutus- ja tapahtumapalautteista sekä Sekasin-chattiä käyttäneiltä nuorilta.