Blogi

Koordinaatin henkilökunta on paitsi liikkuvaista, myös pohtivaista sorttia. Vapaata ajatusten jakamista ja keskustelun herättämistä varten kirjoitamme viikoittain julkaistavaa blogia. Blogissa pohdimme omaa työtämme ja työrooliamme sekä avaamme hieman, millaisista asioista ja työtehtävistä arkemme koostuu. Kommenttikentässä on aina tilaa huomioille ja kysymyksille, joten osallistu rohkeasti!

Blogin kirjoittajat

Edistävätkö digitalisoituvat palvelut yhdenvertaisuutta?

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on palveluiden digitalisointi, jonka tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ensisijaisesti digitaalisia toimintatapoja uudistamalla. Tämä tavoite on yksi viranomaisten palveluiden kehittämistä ohjaava tekijä tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa. Osa digitalisoituvista palveluista yhdenvertaistaa viranomaispalveluita käyttävien tilannetta, mutta osan kohdalla se tulee jopa syventämään juopaa verrattuna muihin palveluita käyttäviin.

Palveluiden digitalisointi ei ole yhtä kuin niiden tehokkaampi ja helpompi käyttäminen asiakkaiden näkökulmasta. Koordinaatin MOODI17-kehittämispäivillä Turussa lokakuun alussa keskusteltiin yhdenvertaisuuden edistämisen konkreettisista toimenpiteistä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Yhtenä tarkastelunäkökulmana oli nuoren toimintakyky käyttää ja hyödyntää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita verkossa.

Millaisia esteitä digitalisoitujen palvelujen käytölle tuo nuoren heikentynyt toimintakyky? MOODI17-päivien osallistujat listasivat erilaisia alueita, joista voidaan löytää esteitä palveluiden hyödyntämiselle. Käytön esteitä voivat olla muun muassa kokemattomuus digitaalisten palvelujen käytöstä, yleinen tiedon puute palveluista, halu käyttää ensisijaisesti kasvokkain olevia palveluita, tietotekninen osaamattomuus, itseluottamuksen puute, rohkeuden puute kysyä apua tai aloitekyvyn puute yhteyden ottamiseen palvelun käytön opastuksen saamiseksi. Lisäksi esteenä voi olla jokin vamma, oppimishäiriöt tai erilaiset sairaudet.

Lapsi ei synny osaavana ja kyvykkäänä käyttämään erilaisia digitaalisia välineitä ja palveluita. Kaikki nuoret eivät myöskään ole saaneet lapsuudessaan ja nuoruudessaan niiden käyttöön tukea ja opastusta. Voi olla, ettei perheen taloudellinen tilanne ole mahdollistanut perheenjäsenten digistarttia, saatikka digiloikkaa. Suomi ei ole vielä tasa-arvoinen tai tasapuolinen maa kaikille nuorille. Kynnys digitaalisten palveluiden käytölle on osalle nuorista hyvinkin korkea. Jos käytön aloittamista vielä varjostaa jokin toimintakykyä heikentävä tekijä tai useampi, on selvää, että nämä nuoret tarvitsevat tukea digitaalisten palveluiden käytössä.

Nuorten eriarvoinen tilanne näkyy myös heille tarjotuissa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Digitalisoituvien palveluiden kehitys on tätä päivää, mutta nuorten tieto- ja neuvontatyön pitkän linjan ammattilaisena huolestuttaa, kuka opastaa nuoria niiden käytössä. Onko opastusta ylipäätään saatavilla? Jos on, kuinka palvelujen tarjoajat on koulutettu nuorten kohtaamiseen?

Tarvitaanko erillisiä palveluita, jotka antavat tietoa, neuvontaa ja ohjausta digitaalisten palveluiden käytössä? Mikä on nuorten tieto- ja neuvontatyön rooli tässä ja ymmärrämmekö vastuumme tässä kehityksessä? Tätä pohdintaa jatketaan Koordinaatin johtamassa työssä saavutettavissa olevien nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tavoitteiden mukaisesti.

MOODI17-kehittämispäiven innoittamana,

Jaana Fedotoff
Koordinaatin kehittämispäällikkö

Jaanan vetämässä työryhmässä MOODI17-päivillä määriteltiin, millaisia asiakasprofiileja nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa on