Artikkelit

Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön ‒ Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (2016) on julkaisu nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön parissa työskenteleville sekä nuorisotyötä opettaville ja opiskeleville. Asiantuntija-artikkelit tuovat tietoa ja näkemyksiä nuorten kasvun tukemiseen sekä heille tarjottavaan tietoon, neuvontaan ja ohjaukseen. Nuorten tieto- ja neuvontatyötä lähestytään useista eri näkökulmista, myös työmuodon ulkopuolelta.

Tälle sivulle on koottu tiivistelmiä julkaisun artikkeleista sekä linkit niistä tehtyihin koulutusmateriaaleihin, joita voi vapaasti hyödyntää koulutustarkoituksessa.

Tanja Hakoluoto: Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus

Tanja Hakoluodon artikkeli käsittelee nuoren kokonaisvaltaista kohtaamista ja siihen tarvittavia taitoja nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä ammattilaiset kohtaavat hyvin erilaisia nuoria, hyvin erilaisissa tilanteissa. Näin ollen kohtaamisen teematkin voivat olla kirjavia. Hakoluodon artikkelin näkökulma nuoren kohtaamiseen on tukijan, kanssakulkijan ja auttajan näkökulma. Hän esittelee mahdollisia keinoja dialogisuuden rakentamiseen, näkemyksiä taitavaan vuorovaikutukseen ja ratkaisukeskeiseen työskentelyyn dialogissa. Dialogisten työskentelytapojen käyttö kohtaamisessa voi helpottaa tasaveroisen keskusteluyhteyden syntymistä ammattilaisen ja nuoren välille.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arjessa kuulemisen ja kuuntelemisen tärkeyttä ei voi riittävästi korostaa.  Dialogisuuteen, kohtaamiseen ja kuuntelemiseen liittyviä taitoja on mahdollista harjoitella ja kehittää. Dialogissa kaikki osallistujat ovat subjekteja ja kantavat kukin oman kortensa yhteiseen kekoon. Ideaalitilanne on avoin ja toista kunnioittava vuorovaikutussuhde, jossa molemmat osapuolet pääsevät aktiivisesti ilmaisemaan itseä, mutta myös vastaanottamaan toiselta.

Lue Humakin nuorisotyön lehtori Tanja Hakoluodon artikkeli Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus julkaisusta Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 9−20).

Materiaalipankissa on artikkelin sisältöihin perustuva esitysmateriaali (.ppt), jota voi hyödyntää koulutustarkoituksessa.

Mika Pietilä: Informaali oppiminen nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa

Nuorisotyössä käytetään käsitteitä nonformaali ja informaali, kun keskustellaan nuorten oppimisesta ja nuorisotyön menetelmistä. Nonformaalilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppimisympäristöä, joka on muodollisen koulutuksen ulkopuolista, mutta silti tavoitteellista. Informaalilla oppimisella puolestaan viitataan arkioppimiseen, joka ei ole suunniteltua. Oppija ei ehkä edes tiedosta oppivansa.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa toimitaan useammassa oppimisympäristössä, joiden rajat ovat paikoin häilyviä. Usein hyödynnetään nonformaaleja menetelmiä ja oppimisympäristöjä. Näin esimerkiksi silloin, kun toiminta on ennalta sovittua ja keskittyy jonkin teeman ympärille, vaikkapa työpajoissa ja teemachateissa. Tällöin nuori päättää itse osallistumisestaan omien kiinnostustensa mukaisesti, mutta oppimisen menetelmät määrittelee ohjaaja. Ohjaus on selkeää, ja nuori usein halukas oppimaan.

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelun kontekstissa informaalia oppimista tapahtuu esimerkiksi silloin, kun nuori oma-aloitteisesti hakeutuu palvelujen pariin ja saa neuvoja tai ohjausta asiansa hoitoon. Asiantuntijalta nuori saa neuvoja, eri toimintavaihtoehtoja sekä ohjausta mahdollisiin tiedonlähteisiin.

Ammattilaisen tehtävänä on tukea nuoren oppimista ja antaa tilaa omille oivalluksille. Nuoren ja kasvattajan välinen keskustelu aktivoi informaalia oppimista. Nuori kuitenkin itse päättää, miten hyödyntää saamaansa tietoa.

Lue lisää Koordinaatin erityisasiantuntija Mika Pietilän artikkelista Informaali oppiminen nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 32−37).

Artikkelin sisältöihin perustuva esitysmateriaali on Prezissä ja se on vapaasti hyödynnettävissä koulutustarkoituksessa.

Mika Pietilä & Maria Siivonen: Nuorten tiedontarpeet nuorten tieto- ja neuvontatyön lähtökohtana

Nuorten tiedontarpeet ovat aina nuorten tieto- ja neuvontatyön lähtökohta. Nuorten kanssa työskentelevällä ammattilaisella on tärkeä rooli vuorovaikutustilanteissa. Ammattilaisen tulisi osata tukea nuorta hänen tiedontarpeensa sanoittamisessa, jotta oikeaa tietoa voidaan löytää, ja nuori saa tarvitsemansa avun. Tiedontarpeet eivät aina ole selkeitä, vaan keskustelun ja tarkentavien kysymysten avulla saadaan parempi yleiskuva tilanteesta. Tällainen tiedontarpeen "artikuloinnin" tukeminen onkin ammattilaisen tärkeimpiä tehtäviä tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä.

Ammattiosaamisen piirteisiin kuuluu myös se, että nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijä tuntee yleisimmät nuorten kasvuun ja kehitykseen kuuluvat tiedontarpeet. Sen vuoksi nuorille suunnatuissa palveluissa tulee seurata nuorten esittämien kysymysten aihealueita. Seurannalla palvelut pysyvät ajan tasalla nuorten tiedontarpeista sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Koordinaatin kokoamien tilastojen mukaan viime vuosina nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin on otettu selvästi eniten yhteyttä työelämään liittyvissä asioissa. Nuoria kiinnostavat myös vapaa-aikaan sekä koulutukseen liittyvät asiat, mutta asiakaskontakteja tarkastelemalla käy ilmi, että nuorten tieto- ja neuvontapalveluita lähestytään hyvin moninaisissa aiheissa ja tiedontarpeissa.

Lue lisää nuorten tiedontarpeista, tiedontarpeiden sanoittamisen tukemisesta sekä aiheeseen liittyvästä tutkimustiedosta Mika Pietilän ja Maria Siivosen artikkelista Nuorten tiedontarpeet nuorten tieto- ja neuvontatyön lähtökohtana julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 38−46).

Jaana Fedotoff: Korulauseista tekoihin – Nuoret palveluiden kehittäjinä

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet sekä Euroopan neuvoston antamat suositukset nuorisotiedotuksesta painottavat, että nuoria tulee kuulla palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Tutkitusti nuorten toimijuudella ja osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä yhteiskuntaan kiinnittymiseen.

Nuorisotyön yhtenä kasvatuksellisena tavoitteena on, että nuoret osallistuvat palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhä vahvemmin. Nuorten tieto- ja neuvontatyöhön suunnattujen avustusten hakuohjeissa on myös kirjoitettuna vaatimukset osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että kuntien päätöksenteossa ei ole kuultu nuoria riittävän laajasti ja yhdenvertaisesti. Nuorten elämää koskevia päätöksiä ja toimenpiteitä on tehty ilman, että nuorilla olisi ollut todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.

Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff avaa artikkelissaan nuorten roolia palveluiden kehittäjinä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden näkökulmasta. Laajemmin katsottuna nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua myös poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen toimintaan yhteiskunnassa. Artikkelissa pureudutaan myös käyttäjälähtöiseen osallistumiseen sekä siihen, miten nuoret voivat osallistua palveluiden kehittämistyöhön.

Tutustu Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoffin artikkeliin Korulauseista tekoihin ‒ Nuoret palveluiden kehittäjinä julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 99−108).

Materiaalipankissa on artikkelin sisältöihin perustuva esitysmateriaali (.ppt), jota voi hyödyntää koulutustarkoituksessa.

Heljä Pitkänen: Vertaistiedottaminen – Nuorilta nuorille tiedottamista

Vertaistiedottaminen määritellään nuorten väliseksi tiedottamiseksi, jossa tiedon sekä tuottaa että vastaanottaa vertainen eli toinen nuori. Tiedottamisen sisältö voi olla nuorten itsensä ideoimaa tai se voi olla ammattilaisen kanssa yhdessä tehtyä, kuitenkin siten, että nuoren rooli tiedonantajana ja -tuottajana on keskeinen. Toiminnan tavoitteena on, että nuoret voimaantuvat oman elämänsä ja käsittelemiensä asioiden asiantuntijoina. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut mahdollistavat toimintaympäristön, jonka kautta vertaistiedottamista voidaan toteuttaa.

Nuorten osallistuminen vertaistiedottamiseen on määritelty yhdeksi nuorten tieto- ja neuvontatyön menetelmäksi Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaisen kattojärjestö ERYICAn jäsenmaissa. Koordinaatti on ERYICAn jäsen Suomesta. Vertaistiedottaminen tarjoaa luonnollisen kanavan nuorelle tuoda esille omaa kokemusasiantuntijuuttaan ja tukea toisille nuorille. Nuorten vertaistoimintamallit ovat kehittyneet ja kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti viime vuosina sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

Vertaistiedottamista voi toteuttaa lukuisilla eri tavoilla. Heljä Pitkänen kirjoittaa vertaistiedotusta esittelevässä artikkelissaan Vertaistiedottaminen – Nuorilta nuorille tiedottamista mm. nuorten toimituksista, blogitoiminnasta ja ryhmistä, joissa nuoret ovat saaneet toimia asiantuntijoina. Koko artikkeli on luettavissa julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 109−117).

Jaana Fedotoff: Laatu nuorten tieto- ja neuvontatyössä

Nuorten tieto- ja neuvontatyössä laatu on monitahoinen käsite. Yhtäältä kyse on siitä, kuinka laadukasta palvelu on, ja miten laatua voidaan määritellä ja mitata. Toisaalta katse on luotava eteenpäin ja pohdittava, miten laatua voidaan hallita ja kehittää edelleen.

Laatu ohjaa yksilön päätöksiä ja valintoja. Jos meidän sisäänrakennetut laatua koskevat odotukset täyttyvät, on tuote tai palvelu mielestämme laadukas. Laadunhallinnan teoria kiteyttää asian hyvin: laatu on kokonaisuus sellaisista välttämättömistä ominaisuuksista, joita tarvitaan tuotetta tai palvelua koskevien odotusten saavuttamiseksi.

Laadun varmistamiseksi on käytössä erilaisia menetelmiä ja työkaluja, ja laatua arvioivat monet eri henkilöt ja tahot. Nuorilla itsellään on myös sanansa sanottavanaan, kun arvioidaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluita laadun määrittämisen mutta myös sen kehittämisen näkökulmasta. Työntekijöiden ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä valmiudet verkostoitumiseen ovat laatua määrittäviä tekijöitä nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Laatu heijastelee organisaation asennetta ja se näkyy ulospäin palvelun käyttäjille.

Laatu nuorten tieto- ja neuvontatyössä -artikkelin on toimittanut Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff. Teksti on luettavissa julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. (s. 153−162). Toimitettu artikkeli pohjautuu julkaisuun Quality Management in Youth Information and Counselling. A Competency Development Framework. Se on tuotettu nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaisen kattojärjestö ERYICAn Youth on the Move – InfoMobility -hankkeen EURYICA-osahankkeessa.

Mika Pietilä: Arviointi nuorten tieto- ja neuvontatyössä

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin erityisasiantuntija Mika Pietilä pohtii artikkelissaan arviointia nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kontekstissa. Keväällä 2014 Koordinaatissa tehtiin esiselvitys, jossa arvioitiin nuorten tieto- ja neuvontatyön vaikutuksia. Vastaajina oli nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä eri puolilta Suomea. Esiselvitys nosti esiin nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toimijoiden käytännönläheisyyden. Konkreettisia tavoitteita on helpompi arvioida kuin laajempia ja suuntaa antavia työn tavoitteita, joita on kirjattu nuorisolain, politiikkaohjelmien, strategioiden ja eri asiakirjojen tavoitteisiin.

Palveluiden tulisi aina perustua nuorten tiedontarpeisiin, joten nuorten tarpeet ja odotukset tulisi selvittää ennen palvelun perustamista. Arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa on mukana eri toimijoita. Se perustuu lähtökohtien selvittämiseen eli peruskysymysten esittämiseen. Näistä tärkeimpiä ovat mitä ja miksi arvioida sekä mitkä ovat arvioinnin päämäärät ja tavoitteet. Artikkelissa käydään läpi monipuolisesti myös laadukkaan arvioinnin määreitä, arvioinnin eri tyyppejä ja menetelmiä sekä vaikutusten arviointia nuorten tieto- ja neuvontatyössä.

Lue koko artikkeli Arviointi nuorten tieto- ja neuvontatyössä julkaisusta Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön − Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 163−169).

Materiaalipankissa on artikkelin sisältöihin perustuva esitysmateriaali (.ppt), jota voi hyödyntää koulutustarkoituksessa.

Pirjo Kovalainen: Työn vaatima osaaminen ja sen tunnistaminen – Osaamiskartta osaamisen kehittämisen välineenä

Muutokset työelämässä kasvattavat työssä tarvittavaa osaamista, ja sen myötä osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin merkitys lisääntyy.

Vaikka osaamisen merkitys tiedostetaan useissa työyhteisöissä, ei osaamisen arviointia ja kehittämistä vielä osata yleisesti nähdä yhtenä menestystekijänä. Työyhteisöjen kulttuuri vaikuttaa siihen, kuinka osaamisen kehittämiseen halutaan panostaa ja miten sen kehittämistä arvostetaan. Osaamisvaatimukset voivat muuttua hyvinkin nopeaan tahtiin ja se aiheuttaa paineita jatkuvaan kehittymiseen.

Jotta osaamista voidaan hallita ja tehdä näkyväksi, on sen käsitteellistäminen ja dokumentointi välttämätöntä. Yksi ratkaisu on tehdä se laatimalla yksityiskohtainen osaamiskartta. Se on apuväline, jolla voidaan arvioida osaamista, suunnitella osaamisen kehittämistä sekä tehdä työ ja työn vaativuus näkyviksi.
Osaamisen kehittämisen tavoitteet on syytä sitoa organisaation jokaisella tasolla sen vision, strategian ja tavoitteiden mukaisiksi. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä taustalla vaikuttavat kunnan ja työyksikön strategioiden ja tavoitteiden lisäksi nuorisolaki, Euroopan neuvoston suositukset nuorisotiedotuksesta, nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet, EU:n nuorisostrategia 2010−2018 sekä elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä tarvitaan hyvin laaja-alaista osaamista, joka on tärkeä kartoittaa ja tuoda esiin.

Tutustu nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskarttaan ja osaamiskartan tekemisen työprosessiin Oulun seudun, Oulunkaaren ja Kainuun alueiden nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinaattori Pirjo Kovalaisen artikkelissa Työn vaatima osaaminen ja sen tunnistaminen – Osaamiskartta osaamisen kehittämisen välineenä julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s.177−185).

Jaana Fedotoff: Milloin palvelu on lähipalvelu? - Saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyä

Lähipalvelun saatavuutta ja saavutettavuutta määrittelevään artikkeliin (s. 49-58) perustuva koulutusmateriaali löytyy Prezistä. Sitä voi vapaasti hyödyntää koulutustarkoituksessa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön käsitteiden määrittelyä

Nuorten tieto- ja neuvontatyön keskeisimmät käsitteet löytyvät julkaisun sivuilta 219-222. Käsitteet on avattu myös Prezistä löytyvässä esityksessä, jota voi hyödyntää koulutustarkoituksessa.

ABC - Askeleet nuorten tieto- ja neuvontapalvelun laadukkaaseen toteutukseen

Katso liite kokonaisuudessaan julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 267-268).

Materiaalipankissa on liitteen sisältöihin perustuva esitysmateriaali (.ppt), jota voi hyödyntää koulutustarkoituksessa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö - Vaikutuksia ja hyötyjä

Katso liite kokonaisuudessaan julkaisussa Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen (s. 270).

Materiaalipankissa on liitteen sisältöihin perustuva esitysmateriaali (.ppt), jota voi hyödyntää koulutustarkoituksessa.