Ajankohtaista

Nuorten tieto- ja neuvontatyön tuoreimmat
uutiset ja ajankohtaiset asiat.

Kieli on työkalu, jonka avulla pääsemme tavoitteeseemme

Koordinaatin Jaana ja Kristiina osallistuivat Oulun kaupungin järjestämään Selkeä kuntalaisviestintä –koulutukseen, jossa käsiteltiin hyvää tekstintuottamista viestinnän ja kielenhuollon ammattilaisten johdolla. Saimme erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka virkamieskieltä on kunnallisessa viestinnässä muutettu asiakasystävällisempään, luettavampaan ja ymmärrettävämpään muotoon. Lisäksi saimme kuulla Kelan suurista Selkeys- ja Haku -hankkeista 2010-luvun alkupuoliskolta. Hankkeissa Kela uudisti tekstejään ja muokkasi hakuprosessejaan selkeämmiksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkeä viestintä ei ole vieras aihe nuorten tieto- ja neuvontatyössäkään.

Asia on ollut esillä viime aikoina nuorisotyön tapahtumissa ja foorumeilla ja löytyypä Koordinaatin blogistakin tekstejä aiheesta. Meille Koordinaatissa on tärkeää varmistaa, että tuotamme selkeää ja ymmärrettävää tekstiä eri kohderyhmille ja sidosryhmillemme. Mekin olemme varmasti sortuneet epäselvään, virkamiesmäiseen kielenkäyttöön yrittäessämme vakuuttaa teitä asiantuntijuudestamme ja osaamisestamme. Asiantuntijuus ja osaaminen eivät kuitenkaan korreloi millään tavoin vaikeaselkoisen, erikoistermein täytetyn tekstin kanssa. Niiden esiintuomiseen täytyy olla muut keinot.

Millaista on selkeä teksti?

Kirjoittaminen on ajattelemista. Selkeästi kirjoitettu teksti tarkoittaa siis selkeää ajattelua. Pääperiaatteena voidaan pitää sitä, että tekstin tulee olla lyhyt ja tiivis. Yksi asia, yksi virke. Yksi asia, yksi teksti. Tekstin lyhyys ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan arvo pitää arvioida aina ymmärrettävyyden näkökulmasta. Koska kirjoittaminen liittyy tapaan ajatella, ei voida ennalta päättää, että tiivis teksti on aina paras. Paras teksti on ajateltu teksti.

Kirjoittajan pitäisi aina kirjoittaa vastaanottajalle. Meidän tulisi kirjoittaa siitä, mikä kiinnostaa lukijaa, eikä siitä, mikä kiinnostaa meitä itseämme. Jos tekstiin on upotettava useampi eri asia, tulee tärkein, eli lukijaa kiinnostava asia tuoda esiin ensimmäisenä. Esimerkiksi Kelan tapauksissa tämä usein merkitsee sitä, että ensimmäisessä kappaleessa ilmoitetaan, onko tukea myönnetty vai ei, ja jos on, niin kuinka paljon, ja mihin se maksetaan. Myöhemmissä kappaleissa selitetään, miten ratkaisuun on päädytty ja vasta viimeisenä lait ja pykälät, joihin viitataan.

Hyvässä tekstissä ilmaisu on sujuvaa ja lyhenteitä käytetään harkiten. Kirjoittaja välttää erikoistermejä, pitkiä virkkeitä eikä piilota toimijaa passiivi-ilmauksien taakse. Mikäli työyhteisössäsi on viestinnän ammattilainen, voit käyttää hänen asiantuntemustaan apunasi.

Tiiviillä ja selkeällä ilmaisulla ajallista ja rahallista säästöä

On laskettu, että valtionhallinto voisi säästää 70 miljoonaa euroa vuodessa, jos kieli olisi lyhyttä ja selkeää. Myös Kelan hakemusten yksinkertaistaminen on tuottanut selkeitä rahallisia ja ajallisia säästöjä: etuuskäsittelyn ja asiakaspalvelun henkilötyövuositarve on vähentynyt 7,0 henkilötyövuodella. Paitsi suoria vaikutuksia, Kelan hankkeilla on ollut myös epäsuoria vaikutuksia asiakaskokemuksiin. Kun Kela alkoi viestiä ymmärrettävämmin, kokemus asiakkaiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta väheni. Myös imagovaikutukset tulivat muutosten myötä selkeästi näkyviin. Millaisia säästöjä ja vaikutuksia sinun työyhteisössäsi tapahtuisi, jos viestintä olisi tiivistä ja selkeää?

Selkeä ilmaisu avustushakemuksien ytimessä

Nuorten tieto- ja neuvontatyön erityisavustuksien haku on parhaillaan käynnissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hakuohje sekä aluehallinnon asiointipalvelu määrittelevät pitkälti sen, millä tavoin hakemus täytetään ja kuinka paljon siihen on mahdollista kirjoittaa. Kaikkien nuorten tieto- ja neuvontatyön erityisavustusta hakevien on arvioitava, millä tavoin viestiä hakemuksen ydinasiat selkeästi ja tiiviisti, mutta kuitenkin kattavasti. Ajatus siitä, että kirjoittaminen on ajattelemista, voi auttaa. Hankeidea tulee ajatella niin tarkasti, että sen pystyy jäsentämään selkeästi, tiiviisti ja ymmärrettävästi. On myös arvioitava, kenelle kirjoitetaan. Rahoittaja on hakemustenne vastaanottaja ja hakemusten käsittelijöiden on ymmärrettävä, mihin ja miksi avustusta haetaan ja miksi sitä kannattaisi rahoittaa.

Koordinaatin Jaana ja Mika antavat ohjausta ja neuvontaa nuorten tieto- ja neuvontatyön erityisavustuksen hankesuunnitelmaan ja hakuun liittyen. Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Koordinaatin hankeneuvontachattien aikataulut löytyvät täältä.

Yhteystiedot: jaana.fedotoff@ouka.fi, p. 044 703 8215 mika.pietila@ouka.fi, p. 044 703 8216